Effects of impression management and ESMA regulation on the quality of non-IFRS earnings reporting

This thesis examines the use of alternative performance measures (APMs), more commonly referred to as non-GAAP or non-IFRS figures. These discretionary performance measures that are not based on any common accounting rules have become increasingly popular over the past twenty years. While the reporting entities argue that the APMs may offer valuable information on top of the normal GAAP figures, the adjusted figures also leave room for deception due to the limited regulation governing their use. The main objective of the thesis is to evaluate the quality of non-IFRS earnings reporting among Finnish listed companies. The empirical tests also analyze whether impression management and the implementation of related ESMA regulation have further effects on the quality. Prior research on the value of non-GAAP reporting is mixed: while the adjusted figures can be backed by both theoretical and practical arguments and evidence, plenty of evidence exists also on misuse of these figures. By considering not only the adjusted figure but also the surrounding communications (through the applied impression management score) this thesis provides comprehensive picture on non-IFRS reporting quality. In the empirical tests the quality of non-IFRS earnings reporting is analyzed through the persistence of non-IFRS earnings adjustments. The results suggest that from 2012 to 2018 the quality of non-IFRS earnings reporting has been good among the Finnish sample: the adjusted figures are used consistently with the stated definitions. This result could highlight differences in country-specific or time-variant characteristics compared to previous studies since prior results mostly support to the opposite conclusion. The ESMA Guidelines on alternative performance measures are not seen to have any effect on the quality of non-IFRS earnings figures. When companies are engaging in high levels of impression management the quality of the non-IFRS adjustments drops significantly, which is aligned with previous results. When firms are presenting low-quality adjusted earnings figures they are seen to also employ aggressive impression management to create a misleading view of the performance. The results are valuable to users of financial information to evaluate the messaging of the companies, as well as for regulators for evaluating the sufficiency of the current regulation.Tämä tutkielma tarkastelee vaihtoehtoisten tunnuslukujen eli ei-IFRS tai ei-GAAP tunnuslukujen käyttöä listayhtiöiden raportoinnissa. Näiden tavallisten tilinpäätössääntöjen ulkopuolella olevien tunnuslukujen käyttö on yleistynyt huomattavasti kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Ei-IFRS lukuja raportoivat yhtiöt tyypillisesti perustelevat oikaistujen lukujen käyttöä niiden paremmalla informaatioarvolla, mutta paljon huolta on myös kannettu siitä, kuinka näiden niukasti säänneltyjen lukujen avulla on mahdollista vääristellä kuvaa yrityksen suorituskyvystä kauden aikana. Tämän tutkielman tavoitteena on arvioida suomalaisten listayhtiöiden ei-IFRS raportoinnin laatua. Lisäksi empiirisissä testeissä tarkastellaan ajallisesti otoksen puolivälissä implementoidun ESMA sääntelyn sekä yritysten harjoittaman vaikutelmien hallinnan vaikutusta ei-IFRS raportoinnin laatuun. Aiemmat tutkimustulokset ei-GAAP raportoinnin arvosta ovat osin ristiriitaisia: vaikka näiden oikaistujen lukujen käyttöä tukevat useat teoreettiset sekä käytännölliset argumentit ja tulokset, niin näyttöä on myös siitä, kuinka näitä lukuja väärinkäytetään opportunistisesti. Huomioimalla oikaistuja lukuja ympäröivän viestinnällisen aspektin osana raportoinnin laadun arviointia tämä tutkielma tuo uutta näyttöä ei-IFRS raportoinnin laadusta. Empiirisissä testeissä ei-IFRS tulosraportointia analysoidaan ei-IFRS tulosoikaisujen pysyvyydellä. Tulokset tukevat ei-IFRS raportoinnin olleen keskimärin laadukasta ja esitettyjen määritelmien mukaista vuosien 2012 ja 2018 välillä. Aiemmat tutkimukset ovat enimmäkseen löytäneet päinvastaisia tuloksia, joten tämä tutkielman eriävät tulokset saattavat liittyä maa- tai aikaperiodikohtaisiin ominaisuuksiin, jotka eroavat aiemmista tutkimuksista. Ajallisesti otoksen puolivälissä implementoitujen ESMA sääntöjen ei nähdä vaikuttaneen ei-IFRS raportoinnin laatuun. Kun yhtiöt harjoittavat voimakasta vaikutelmien hallintaa ei-IFRS oikaisujen laatu tippuu merkittävästi, joka on linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Kun yhtiöt esittävät heikkolaatuisia ei-IFRS tuloslukuja, niin myös näitä lukuja ympäröivä viestintä on aggressiivisempaa, jotta haluttu harhaanjohtava vaikutelma saadaan maksimaalisesti luotua. Tulokset ovat arvokkaita tilinpäätösinformaation käyttäjille, kun he arvioivat yhtiöiden raportointia, sekä sääntelijöille kun he arvioivat nykyisen ei-IFRS sääntelyn riittävyyttä