Vapautta, paraateja ja pioneerihuiveja : Tyttöjen elämää entisessä DDR:ssä

DDR:n historia alkoi vuonna 1949 ja päätyi 1990. Näihin reiluun 40-vuoteen mahtuu monenlaisia ylä- ja alamäkiä. Ideologiaa hyväksi käyttäen maassa kasvatettiin sosialis-tisia persoonallisuuksia, jotka työtä tehden ja aatetta ylistäen rakensivat sosialistista mallivaltiota. Näin sanoi DDR:n virallinen historiankirjoitus. Minun mielestäni kiin-nostavampia ovat tavallisten ihmisten muistot DDR:n ajalta. Tutkimukseni kuuluu ymmärtävän muistitietotutkimuksen piiriin. Keräsin haastattelu-aineiston vuosina 2016 ja 2017 kahdessa saksalaisessa kaupungissa, Rostockissa ja Oppenheimissa. Haastattelin DDR:ssä lapsena ja nuorena asuneita naisia. Heistä van-hin on syntynyt 1942 ja nuorin 1977. Tutkimuksessani tarkastelen ja tulkitsen saamaani haastatteluaineistoa muistin kolmen eri näkökulman kautta lähilukua apuna käyttäen. Muistitieto on siis tutkimuksen lähde, ja ymmärtävän muistitietotutkimuksen tavoit-teena on löytää ihmisen tulkinnat menneisyyden kerronnasta. Eli muistelija tulkitsee menneisyyttään, jonka jälkeen minä tutkijan roolissa tulkitsen saamani tulkinnan. Näin syntyy haastattelututkimuksen tulkinnan kehä. Parhaimmillaan se johtaa aina uuteen tutkimukseen ja uuteen tulkinnan kehään. Muistitietotutkimus auttaa laajentamaan erilaisia menneisyyden tulkintoja ja vallalla olevia totuuksia. Tässä tutkimuksessa tavoitteenani on löytää tulkintoja haastatteluaineistosta yksilölli-seen, yhteisölliseen ja kansalliseen muistiin peilaten. Kaksi oleellista seikkaa haastatte-luissa, muistitiedossa ja niiden analyysissä ovat vuorovaikutus ja tulkintojen kautta syntyvät merkitykset. Nämä kaksi punaista lankaa seuraavat mukana läpi koko tutki-muksen