Älykellojen käyttöliittymien ja käytettävyyden tutkimus

Tiivistelmä. Puettava teknologia on lisääntynyt kiihtyvää vauhtia ihmisten päivittäisessä käytössä. Älykellojen ja aktiivisuusrannekkeiden avulla voidaan tukea ihmisten liikkuvuutta ja ne voivat tuoda apuvälineitä päivittäisiin askareihin. Älykellot ovat suunniteltu kaikille ikäryhmille käytettäviksi. Pienen näytön ja vähäisten ohjaus metodien vuoksi niiden käyttöliittymät pitäisi olla helppokäyttöisiä kaikille. Uusia ominaisuuksia ja aplikaatioita tuotetaan älykelloille valmistajien toimesta jatkuvasti. Tässä kandidaatintyössä tutkitaan viimeisten vuosien aikana tapahtunutta kehitystä älykellojen käytettävyydessä ja käyttöliittymien suunnittelussa. Tutkielmassa käydään läpi uusia kehitettyjä älykellojen käyttöliittymä tyyppejä ja älykellojen käytettävyydestä tehtyjä tutkimuksia. Tarkoituksena on tutkia, millä tavoin käytettävyyttä on parannettu. Tutkielmassa analysoidaan, millaiset elementit käyttöliittymissä tekevät älykelloista helppokäyttöisiä ja millaiset aiheuttavat ongelmia käyttäjille. Työssä myös otetaan selvää, miten käytettävyysongelmia on ratkaistu ja mitä niistä on opittu. Käymme myös läpi tutkimusten avulla tehtyjä havaintoja käytettävyydestä ja esittelimme uusia innovaatioita, joilla käyttöä tuetaan. Tutkielmassa löysimme tapoja, joilla älykellon näyttöä, nappeja, liike-eleitä ja muita liitettäviä lisäosia voidaan hyödyntää käyttöliittymän kehittämiseen. Saimme selville, että 4–8 kuvaketta on paras elementtien määrä älykellon näytöllä. Kuitenkin opimme, että älykello ei välttämättä vaadi näyttöä tarjotakseen tarvittavan informaation. Totesimme myös, että älykellon näyttö soveltuu hyvin muiden suurempien laitteiden ohjaukseen. Parhaaksi mekaaniseksi syötteeksi valitsimme digitaalisen kruunun. Kosketusnäytön osoitimme olevan hyödyllinen, sillä käyttäjä voi kirjoittaa näppäimistöä hyödyntäen. Esittelemme useita liike-eleitä käyttäviä prototyyppejä, jotka helpottavat käyttöä. Osoitamme, kuinka pienillä käden liikkeillä saadaan annettua komentoja kellolle. Toteamme myös äänieleiden ja sormuslisäosien helpottavan käyttöä. Päädyimme selkeään johtopäätökseen kellojen käyttötarkoituksesta tutkimuksia analysoidessa. Älykellot soveltuvat vain ilmoitusten katsomiseen, puheluiden hallitsemiseen, musiikin soittamiseen ja muihin yksinkertaisiin tehtäviin. Käyttötapahtumat ovat lyhyitä ja niitä on tihein välein. Tämän vuoksi niiden käyttöliittymät tulisi suunnitella näitä varten. Kävimme läpi myös käyttäjäryhmiin tehtyjä tutkimuksia ja löysimme niihin liittyviä käyttöongelmia, joista on tehty suunnittelua tukevia käytettävyyskehyksiä. Löysimme käyttöliittymiin parannusehdotuksiksi kuvakkeiden koon kasvatuksen, valikkojen selkeytyksen ja näyttöjen kosketusherkkyyden lisäämisen.Smartwatch user interface and usability study. Abstract. The use of wearable technology has increased at an accelerating pace in people’s daily life. Smartwatches and activity bracelets can support people’s mobility and provide tools to help with daily chores. Smart watches are made for all ages. User interface must be easy to use for everyone because smartwatches have small screens and minimal control methods. New improvements and applications for smartwatches are continually produced by manufacturers. This bachelor thesis examines the development that has happened over the last five years in the use of smartwatches and in the design of smartwatch user interfaces. This thesis goes through the different types of smartwatch user interfaces that have been developed in recent years and studies on the usability of smartwatches. The aim is to examine the way usability has the advanced. In this thesis we try to find the elements in the interfaces which make smartwatches easy to use and which create problems for the users. In this study we explore how usage problems have been solved and what we have learned from them. We go through studies on the smartwatch usability and introduce new innovations that help their usage. Analysing the studies we found ways that smartwatches screen, buttons, movement based gestures and other add-ons can be used for developing easier user interfaces. We found out that 4–8 icons to be correct number of elements on the screen. However, we learned that a smartwatch does not necessarily require a display to provide the necessary information. We also found that the smartwatch’s display is well suited for controlling other larger devices. We chose the digital crown as the best mechanical input. We proved the touch screen to be useful by showing how it can be used for typing on a keyboard. We present several prototypes that use movement based gestures to improve the usability. By using their hand movement the user can give commands to the smartwatch. We also prove sound gestures and ring accessories to be useful. We also found out the ways people use smartwatches. Smartwatches are suitable for viewing notifications, managing calls, playing music and other simple tasks. Usage sessions are short and occur at frequent intervals. That is why we recommend their user interfaces should be designed for these tasks. In the thesis we also go through studies made on the user groups and find the types of user problems connected to them. We show how these user problems have been implemented for making usability frameworks which support usable smartwatch interface design. We found suggestions for improvements in user interfaces. Suggestions are to increase the size of the icons, clarify the menus, and increase the sensitivity of the screens