Aluekehittämisen ja -suunnittelun yhteistyön lähtökohta on, että Pohjoismaiden eri osilla on erilaiset vahvuudet ja edellytykset kehitykseen ja muutokseen. Korostamme tässä lähivuosia koskevassa yhteistyöohjelmassa vihreää ja osallistavaa kaupunkikehitystä, vihreää ja osallistavaa maaseutukehitystä sekä vihreitä, innovatiivisia ja muutoskykyisiä alueita. Tämä on sektorimme tärkein panos pyrittäessä Vision 2030 toimintasuunnitelman 2021–2024 kolmeen strategiseen tavoitteeseen
Keväällä, suomalaisuuden päivänä 12. toukokuuta, oppialamme, sen parissa toimivat tutkijat ja opetta...
Rakennustuoteteollisuuden kehittyminen Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa ja Keski-Pohjanmaalla edellytt...
Syksyllä 2016 Pohjoismaiden neuvosto päätti asettaa valiokuntien ja puheenjohtajiston edustajista ko...
Vuonna 2021 Suomi johtaa työtä Pohjoismaiden ministerineuvostossa, joka samaan aikaan täyttää 50 vuo...
Pohjoismaiden aluepolitiikasta vastaavat ministerit ovat laatineet pohjoismaisen yhteistyöohjelman, ...
Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030 - toimintasuunnitelma ja sen kaksitoista tavoitetta tote...
Pohjoismaat ovat tehneet usean vuosikymmenen ajan ympäristön- ja luonnonsuojeluyhteistyötä. Raportis...
Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan periaatteisiin kuuluvat kaikkien kansalaisten yhtäläiset mahdo...
Jos yliopisto- ja korkeakouluverkoston rakentaminen koko maahan oli merkittävä päätös aluekehityksen...
Kestävä Arktis on Pohjoismaiden ministerineuvoston arktinen yhteistyöohjelma vuosiksi 2022–2024. Kys...
Pohjoismaiden elinkeinoministerit (kestävän kasvun ministerineuvosto,MR-Tillväxt) päättivät vuonna 2...
Pohjoismaisen yhteistyön visiona on, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue....
Koulutus- ja tutkimusyhteistyön visiona on, että Pohjolan tulee jatkossakin olla tiedon ja hyvinvoin...
Yhteiset työmarkkinat ovat pohjoismaisen yhteistyön kulmakivi. Laaja ja osaava työvoima on tärkein v...
Vuodesta 1968 toiminut pohjoismaiden yhteinen kansanopisto, Nordens Folkliga Akademi Göteborgissa lo...
Keväällä, suomalaisuuden päivänä 12. toukokuuta, oppialamme, sen parissa toimivat tutkijat ja opetta...
Rakennustuoteteollisuuden kehittyminen Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa ja Keski-Pohjanmaalla edellytt...
Syksyllä 2016 Pohjoismaiden neuvosto päätti asettaa valiokuntien ja puheenjohtajiston edustajista ko...
Vuonna 2021 Suomi johtaa työtä Pohjoismaiden ministerineuvostossa, joka samaan aikaan täyttää 50 vuo...
Pohjoismaiden aluepolitiikasta vastaavat ministerit ovat laatineet pohjoismaisen yhteistyöohjelman, ...
Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030 - toimintasuunnitelma ja sen kaksitoista tavoitetta tote...
Pohjoismaat ovat tehneet usean vuosikymmenen ajan ympäristön- ja luonnonsuojeluyhteistyötä. Raportis...
Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan periaatteisiin kuuluvat kaikkien kansalaisten yhtäläiset mahdo...
Jos yliopisto- ja korkeakouluverkoston rakentaminen koko maahan oli merkittävä päätös aluekehityksen...
Kestävä Arktis on Pohjoismaiden ministerineuvoston arktinen yhteistyöohjelma vuosiksi 2022–2024. Kys...
Pohjoismaiden elinkeinoministerit (kestävän kasvun ministerineuvosto,MR-Tillväxt) päättivät vuonna 2...
Pohjoismaisen yhteistyön visiona on, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue....
Koulutus- ja tutkimusyhteistyön visiona on, että Pohjolan tulee jatkossakin olla tiedon ja hyvinvoin...
Yhteiset työmarkkinat ovat pohjoismaisen yhteistyön kulmakivi. Laaja ja osaava työvoima on tärkein v...
Vuodesta 1968 toiminut pohjoismaiden yhteinen kansanopisto, Nordens Folkliga Akademi Göteborgissa lo...
Keväällä, suomalaisuuden päivänä 12. toukokuuta, oppialamme, sen parissa toimivat tutkijat ja opetta...
Rakennustuoteteollisuuden kehittyminen Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa ja Keski-Pohjanmaalla edellytt...
Syksyllä 2016 Pohjoismaiden neuvosto päätti asettaa valiokuntien ja puheenjohtajiston edustajista ko...