Naisten vuoro kannatella Suomea : Naistenlehtien asettama naisten rooli alkoholismin sietäjinä jatkosodan jälkeisessä Suomessa

Tutkimuksessa tarkastellaan miesten alkoholinkäyttöä käsitteleviä tekstejä naistenlehtien kysymys- ja vastauspalstoilla ja artikkeleissa jatkosodan jälkeisessä Suomessa. Tarkastelun kohteena ovat myös naisille annetut neuvot lehtien palstoilla ja naisiin kohdistuneet odotukset alkoholismin sietämisen suhteen. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: missä määrin jatkosodan päättymisen aikainen alkoholismi näkyi naistenlehtien kysymyspalstoilla ja artikkeleissa? Miten naisia neuvottiin suhtautumaan puolisonsa alkoholiongelmiin? Millaisia odotuksia naistenlehdissä asetettiin puolisonsa alkoholiongelmien kanssa kamppaileville naisille? Tutkimus ajoittuu välittömään jatkosodan päättymisen aikaan alkaen syyskuusta 1944 ja päättyen vuoden 1946 loppuun. Tutkimuksen aineistona toimii seitsemän kysymys- ja vastauspalstan tekstiä sekä neljä artikkelitekstiä. Tekstit on haettu Kansalliskirjaston digiarkistosta jatkosodan ajan kolmen suosituimman naistenlehden Kotilieden, Hopeapeilin ja Eevan sisällöistä. Yksi artikkeli on muista poiketen Länsi-Savo-lehdestä. Tutkimusta taustoittaa jatkosodan päättymisen aikainen runsas alkoholinkäyttö rintamaveteraanien keskuudessa. Jälleenrakennuksen ajan ilmapiiri kannusti eteenpäinmenoon ja ahkeruuteen, ja perheiden merkitystä korostettiin. Vaikeuksia ei haluttu tuoda julki ja monet perheiden ongelmat jäivät kodin piiriin itse ratkaistaviksi. Naistenlehtien kysymys- ja vastauspalstat olivat yksi väylä ongelmien käsittelyyn, sillä niihin oli mahdollista kirjoittaa nimettömänä. Aineiston analyysissa käytettiin laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysia ja aineiston teemoittelua. Keskeisenä tutkimustuloksena voidaan todeta, ettei alkoholiongelmiin liittyvien tekstien esiintyminen naistenlehtien palstoilla ollut vielä välittömästi jatkosodan päättyessä yleistä. Tekstien esiintyvyys yleistyi, kun sodan päättymisestä oli kulunut enemmän aikaa. Naisille annettiin lehdissä neuvoja, joissa heidät vastuutettiin aktiivisiksi toimijoiksi perheiden koossapitäjinä. Naisten odotettiin sietävän alkoholismia ja ymmärtävän miesten sodanjälkeisiä ongelmia. Naisten kärsivällisyyttä ja epäitsekkyyttä korostettiin. Avioeron mahdollisuus huomioitiin, mutta se esitettiin vasta viimeiseksi vaihtoehdoksi. Tutkimustuloksista voidaan päätellä naisille suunnattujen odotusten olleen mittavia ja kuormittavia