Syöpäsairaanhoitajan potilasohjaus : Potilaan kokemuksia kotisoitosta

Berg, Senja. Syöpäsairaanhoitajan potilasohjaus. Potilaan kokemuksia kotisoitosta. Kevät 2016, 35 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata potilaan kokemuksia syöpäsairaanhoitajan kotisoitosta vuodeosastolta kotiutumisen jälkeen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla ja analysoitiin sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää syöpäpotilaan hoitotyötä, erityisesti ohjausta. Tulosten mukaan kotisoitto koettiin positiiviseksi ja tarpeelliseksi. Se koettiin osoitukseksi huolenpidosta osastolta kotiutumisen jälkeen. Potilaat saivat ohjausta ravitsemuksessa ja lääkehoidossa. Kotisoitto mahdollisti kysymään kysymyksiä, joita potilaat olivat pohtineet kotona sairaalahoidon jälkeen. Psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen näkyi kotisoitossa. Syöpäsairaanhoitajan kotisoiton kehittämistarpeita olivat soiton ajankohta, hoitosuhteen luominen syöpäsairaanhoitajaan osastolla, kotisoiton tarkoituksen selventäminen potilaalle sekä tuen ja ohjauksen tarpeen tunnistaminen eri potilaiden kohdalla. Jatkossa olisi mielenkiintoista tietää, miten kotiutumisen jälkeisen ohjauksen ja tuen tarpeet voitaisiin arvioida osastolla ollessa.Berg, Senja. Patients’ experiences of oncology nurses’ telephone guidance. Spring 2016, 35 pages, 3 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Oulu. Degree programme in health care. Degree: Registered Nurse. The purpose of this thesis was to get information on patients’ experiences of telephone guidance after discharge from a hospital ward. The thesis was carried out using qualitative research methods. The data were collected by individual thematic interviews and it was analyzed through content analysis. The aim was to develop cancer patients’ care, especially telephone guidance after discharge from a hospital ward. Based on the results the telephone guidance was experienced as positive and necessary. It was experienced as a demonstration of care after discharge from the hospital ward. Patients got counselling in nutrition and medication. The telephone guidance enabled patients to ask questions that had formed at home. Supporting of psychological well-being was shown in telephone guidance. Needs of competence development of oncology nurses’ telephone guidance were the time of the telephone guidance, creating a therapeutic relationship with the oncology nurse while in the hospital ward, clarification the purpose of the telephone guidance for the patient and observing patients’ requirements of supporting and counselling. In future it would be interesting to know how the requirements of supporting and counselling could be evaluated in a hospital ward