Automaatioalan koulutuksen kehittäminen yritysten tarpeita vastaavaksi

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Keski-Pohjanmaan ammattiopiston automaatioalan koulutuksen kehittämistarpeita työelämän vaatimuksia vastaavaksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten automaatioalan työntekijät ovat suuntautuneet Kokkolan alueen yrityksissä ja miten tulevien automaatioasentajien tulisi suuntautua opinnoissaan. Lisäksi selvitettiin yritysten mahdollisuuksia ottaa vastuuta laajoista näyttötöistä sekä yritysten näkökulmaa työssäoppimisjaksojen pituuteen. Tutkimuksessa käytetään lähtökohtana sähkö- ja automaatioasennuksen perustutkinnon perusteita, joita peilataan työelämän vaatimuksiin automaatioalan työvaltaisen koulutuksen näkökulmasta. Tutkimuksen avulla selvitettiin alueen sähkö- ja automaatioyritysten näkemyksiä siitä, miten ja mihin suuntaan opetusta tulisi kehittää lähitulevaisuudessa. Tavoitteena oli löytää opetukseen ja opetussuunnitelman toteutukseen alueellisesti koettuja työelämälähtöisiä kehityskohteita. Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus ja toteutustavaksi haastattelut sekä kyselylomakkeet. Tutkimukseen osallistui seitsemän yritystä, joista kaksi oli laitevalmistajaa. Tutkimukseen valittiin sattumanvaraisesti erikokoisia yrityksiä, joissa Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelijat ovat suorittaneet työssäoppimista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon perusteiden ympärille. Tutkimuksen pohjalta löydettiin opetukseen liittyviä kehitys- ja parannuskohteita. Haastatteluissa yritysten edustajat ottivat kantaa opetuksen resursseihin ja toivoivat, että lähiopetusta lisättäisiin. Työssäoppimisjakson pituuden he toivoivat säilyvän ennallaan.The aim of this thesis work was to investigate the education of automation in Central Ostrobothnia College and the need for the development to meet the demands of working life. The purpose of this study was to determine how the automation sector employees are oriented in companies in the Kokkola area and how the future automation installers should be directed in their studies. In addition, it was investigated if the companies involved were able to take responsibility for large-scale vocational skills demonstrations and the business perspective on the length of the on-the-job learning periods. The study is based on the electrical and automation engineering criteria for the undergraduate, which are mirrored with the demands of working life from the perspective of labor intensive training in the field of automation. The study examined the electrical and automation companies views on how and in which direction the education should be developed in the near future in the Kokkola area. The aim of the thesis work was to find regionally experienced working life based development projects for teaching and for the implementation of the curriculum. The research was qualitative and it was implemented through interviews and questionnaires. The study involved seven companies, two of which were equipment manufacturers. Companies of different sizes, in which the Central Ostrobothnia Vocational College students have completed their on-the-job training, were randomly selected for the study. The theoretical framework was based on the vocational upper secondary qualification of electrical and automation engineering. Improvement areas for education were wound as a result of this thesis work. In the interviews the company representatives gave their views on teaching resources and hoped that the contact teaching hours would be increased. The length of the OJT (on-the-job training) they hope to remain unchanged