Vaihtoehtoiset hoitotyön menetelmät pakon käytölle aikuispsykiatriassa

Psykiatrisessa sairaalahoidossa käytettävät pakkotoimet ovat jo vuosien ajan olleet ajankohtainen eettistä keskustelua herättävä asia. Kuinka paljon henkilön itsemääräämisoikeuteen voidaan puuttua hyvä hoidon puitteissa ja onko olemassa keinoja vähentää pakkoa psykiatristen potilaiden hoidossa? Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien näkemyksiä vaihtoehtoisista hoitotyön menetelmistä pakon käytön sijasta aikuispsykiatriassa. Tavoitteena oli tuoda esille vaihtoehtoisia näkökulmia hoitotyön kehittämisen avuksi. Aihetta tutkittiin kvalitatiivisella eli laadullisella menetelmällä, koska haluttiin saada tietoa pohjautuen henkilöiden omiin näkemyksiin ja kokemuksiin asiasta. Yhteistyötahona oli Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri ja teemahaastatteluihin osallistui kolme, yli viisi vuotta työkokemusta psykiatrian puolelta omaavaa sairaanhoitajaa. Tulokset osoittivat, että vahvimpana vaihtoehtona pakkotoimille hoitajat pitivät ennaltaehkäisyä. Tilanteisiin tulisi puuttua ennen kuin ne eskaloituvat. Lääkityksen riittävyyttä, ja sen ajoissa antamista pidettiin tärkeinä. Potilaan kanssa keskustelu ja hyvä vuorovaikutus ylipäänsä, nousivat hoitajien vastauksissa merkittäviksi seikoiksi. Myös hoitajien oma käyttäytyminen sekä ammattitaito, voisivat osaltaan vähentää pakkotoimien käyttöä. Osastojen rakenteelliset seikat sekä käytettävissä olevat resurssit vaikeuttivat osaltaan tilanteiden varhaista havaitsemista ja sitä kautta johtivat pakkotoimien käyttöön. Myös avohoidon kehittämiseen tulisi vastaajien mukaan panostaa nykyistä enemmän ja palvelujärjestelmää muutoinkin yhtenäistää. Pakkotoimien käyttöä ja vähentämistä on tutkittu jo useampia vuosia, mutta vielä niiden käytöstä ei ole täysin pystytty luopumaan. Jatkotutkimusaiheena voisivat olla syyt siihen, miksi pakotoimien vähentämisessä ei ole onnistuttu. Myös koulutustaustan vaikutusta pakkotoimien käyttöön olisi mielenkiintoista selvittää, jotta nähtäisiin, minkälaisia valmiuksia eri koulutukset antavat työskentelyyn suljetuilla psykiatrian osastoilla. Myös potilaiden näkökulmaa olisi tärkeä selvittää tulevaisuudessa.Coercive measures have been used in the care of psychiatric inpatients and for years there has been ethical discussion about its justification. How much is it possible to interfere with persons’ self-determination in the name of good care and are there ways to narrow down coercion? The purpose of this thesis was to survey nurses’ views of possi-ble alternative care work methods. The method was qualitative because the nurses’ personal experiences and opinions were wanted. Three nurses with minimum of five years’ experience took part in the theme interviews. The cooperation-partner in this thesis was PSHP. The nurses saw prevention as the strongest alternative for coercion meaning intervention before escalation and sufficient medication. Good interaction skills and conversations with the patients rose as a highly important matter. Professional ability as well as the care givers’ reflection on their own behavior could be the ways of reducing coercive measures. Also ward structure makes it difficult to observe patients and intervene in situations early enough. Nurses also saw that the service system should be unified some-how and outpatient-care should be improved. The usage and reducing of coercive measures have been studied for several years now, but they are still in use. Why this is the case could be an interesting study to carry out. A study on the educational factors could possibly show how well different educations prepare for working in closed psychiatric wards. Also the patients’ point of view should be investigated more