Teatteri osana surun käsittelyä

Tämä opinnäytetyö käsittelee surua ja sen ilmentymistä ympäröivässä todellisuudessa. Työn tavoitteena on selventää kirjoittajalle itselleen surun käsitettä ja sitä, miten surua voi käsitellä yhteisössä teatterin keinoin. Muita tavoitteita on ollut kerätä tietoa suomalaisesta surun kulttuurista nyt ja ennen. Tutkimuksen filosofinen lähestymistapa on fenomenologinen ja siinä lähtökohtana ovat omat kokemukset. Narratiivisuus näkyy kirjoittajan henkilökohtaisina kertomuksina ja kvalitatiivisuus todellisena elämänä, jossa tutkijan omat kokemukset ovat ensiarvoisen tärkeitä. Työhön sisältyy kuvaus kirjoittajan omasta ohjauksesta Tämä Elämä, syntymästä kuolemaan ja vähän tuon puoleistakin, joka käsittelee surua ja lähestyvää kuolemaa runojen ja musiikin avulla. Käsikirjoituksessa runojen aiheet liittyvät syntymään, äidiksi tuloon, kasvuun, hitaaseen hiipumiseen ja lopulta kuolemiseen. Toivoa ja tietoutta toispuoleisuudesta pitää yllä enkelihahmo, joka sanoo auttavansa, kunhan häneltä sitä pyydetään. Pääasiallisena lähteenä tässä opinnäytetyössä on käytetty surusta ja tarinateatterista käsittelevää kirjallisuutta. Tarinateatteri on hyvänä esimerkkinä tämän päivän teatterista, jossa kokijan omat tuntemukset ovat keskiössä. Omat muistiinpanoni Tarinoiva Vuosaari -projektin päätösjuhlasta sekä oman ohjaukseni käsikirjoitus ja muistiinpanot ovat myös toimineet kirjallisina lähteinä ja esimerkkeinä taiteesta surutyössä. Teatterin juuret ovat rituaaleissa. Niistä olen hakenut inspiraatiota ja uudistumista. Tutkimusprosessi on auttanut kirjoittajaa ymmärtämään syvemmin surun olemusta ja sen suhdetta ympäristöönsä. Prosessi on myös auttanut ymmärtämään yhteisön merkityksen surun käsittelyssä.The present final thesis focuses on sorrow and how it manifests around us. The aim is to catch the idea of sorrow and understand how it can be treated in a community through theatre. The roots of theatre are in rituals. They have served as inspiration and renewal. Another aim is to collect information about Finnish sorrow now and in the past. This thesis is based on literary sources on sorrow and also playback theatre. In addition, it draws on my own notes from Tarinoiva Vuosaari project’s final ceremony which was held in Vuosaari, and my own manuscript This Life. I explore sorrow through phenomenology, which involves using personal experiences. Story making is one of the ways to explore personal stories. Similarly, the researcher’s own life is the main object of the study. This Life, from birth to death and a bit of life after death, directed by the author, tells about life, sorrow and the approaching death. It includes poems and music both live and from CDs. The poems are associated with being born, becoming a mother, growing up, fading away, the slow downhill direction and finally death. The angel in the performance brings hope and knowledge of life after death. One only needs to ask and the angel will help. Researching sorrow has helped the writer understand it more profoundly and everything around it. This process has also helped understand the role of community in dealing with sorrow