Hyvinvointikertomus osana kunnan päätöksentekoa : hyvinvointikertomuksen hyödyntäminen ja kehittäminen

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvata hyvinvointikertomuksen merkitystä kunnan päätöksenteossa ja nostaa esille mahdollisia kehittämiskohteita sen hyödyntämiseksi kuntien toiminnassa. Tavoitteena oli saada tietoa hyvinvointikertomuksen käytöstä ja löytää uusia keinoja sen hyödyntämiselle. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin aineistotriangulaatiota. Kunnan tulee arvioida ja ottaa huomioon päätösten ja ratkaisujen vaikutus väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Kunnan tulee myös seurata asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä sekä seurata ja arvioida kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä ja raportoida niistä. Kunnan on valmisteltava valtuustokausittain hyvinvointikertomus, asetettava terveyden ja hyvinvoinnin tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja osoitettava ne hyvinvointi- ja terveysosoittimilla. Edelleen kunnan tulee nimetä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot ja käyttää eri toimialojen yhteistyötä tässä tehtävässä. Opinnäytetyön kyselyaineisto perustui THL:n toteuttamaan kyselyyn Terve Kunta- verkostolle. Kyselyn mukaan hyvinvointikertomustyö toteutui eri toimialojen yhteistyönä. Sähköinen hyvinvointikertomus oli yleisesti käytössä ja indikaattoreita poimittiin eri tietolähteistä. Hyvinvointikertomuksessa oli kuvattuna tavoitteet ja toimenpiteet koskien kuntaorganisaatiota ja eri toimialoja. Hyvinvointikertomusta oli hyödynnetty kunnissa eniten yksittäisten ohjelmien tai suunnitelmien valmistelussa ja seurannassa sekä vuosittaisen toiminnan suunnittelussa sekä strategian valmistelussa. Hyvinvointikertomuksen hyödyntämistä tukevina tekijöinä pidettiin virkamies- ja poliittisen johdon tietämystä hyvinvointikertomustyöstä, työhön osoitettuja resursseja ja hyvinvointikertomuksen olemista osana strategista johtamista. Kyselyn tuloksista nostettiin haastatteluteemat. Haastatteluaineiston perusteella hyvinvointikertomuksen kehittämiseksi tulisi hyvinvointikertomustyön prosessi yhdistää aikataulullisesti kuntasuunnitteluun, sitouttaa johto ja määritellä hyvinvointityön vastuut. Laaja-alaista yhteistyötä lisäisi perehdytys ja koulutus. Huomiota tulisi kiinnittää lisäksi raportointiin ja viestintään, resursseihin, hyvinvointikertomuksen käyttöön hyvinvointijohtamisen välineenä sekä ulkopuolisen tuen hyödyntämiseen. Näiden lisäksi on huomioitava suunnitteilla olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen vaikutus kuntien hyvinvointityöhön. Tuloksia voi hyödyntää hyvinvointikertomuksen laadinnassa ja etsittäessä uusia keinoja hyödyntää hyvinvointikertomusta kunnan päätöksenteossa. Tuloksista nousee myös ajatuksia hyvinvointikertomuksen monipuoliselle käytölle. Seuraavan kyselyn voisi kohdistaa Terve Kunta -verkoston ulkopuolisille kunnille tai poliittisille päättäjille ja kyselyn ajankohta voisi olla, kun sosiaali- ja terveyspalvelurakenneuudistus on toteutunut.The aim of my Thesis was to describe the meaning of a welfare report for the municipal decision-making, and to highlight issues that could be developed in order to make it more useful for municipalities. The purpose was to gain knowledge about the use of welfare report and to discover new ways of utilizing it. The research method was data triangulation. Municipalities are required to evaluate and consider what kind of implications their decisions have on the welfare and health of their residents. They must also monitor residents' health and welfare, and the factors influencing them. Moreover, municipalities are obliged to follow and evaluate the actions conducted in municipal services and report them. They must also prepare a welfare report for the term of each municipal council, set welfare and health related goals, define steps to reach them and demonstrate this with welfare and health indicators. Finally, municipalities are required to appoint those who are accountable for health and welfare promotion and utilize co-operation of different sectors in this task. The data was based on a survey conducted by the National Institute for Health and Welfare for the Healthy Cities Network. The survey indicates that the welfare report was prepared in cooperation with various sectors. Online welfare report was frequently used and indicators were gathered from a multitude of sources. The welfare report contained a description of goals and actions with regard to the municipality and different sectors. The report was primarily utilized in preparation and follow up of various distinct projects and in planning of the annual strategy. Factors that contributed towards making a better use of the welfare report included the level of knowledge about preparing a welfare report among the civil servant and political leadership, and allocated resources. The report was also better utilized if it was included as part of strategic management. Interview themes were chosen based on the survey. Results of the interviews indicate that in order to develop the welfare report, its planning should be integrated with the municipality planning schedule. In addition, the management should be made committed to the report and responsibilities of the welfare work should be defined. Co-operation could be made more extensive by familiarization and education. It is also important to focus on reporting, communication, resources, and on the use of the welfare report as a tool of welfare management and on utilizing external support. Furthermore, it must be taken into consideration how the planned structural social and health care reform will influence the welfare work of municipalities. The results may be utilized in the preparation of the welfare report and in the search of new ways to make use of the report in municipal decision-making. The results offer ideas of versatile use of the welfare report. In the future municipalities or political decision-makers outside the Healthy Cities Network could be surveyed, and a good timing could be when the social and health care reform has taken place