Hoitotyön johtaminen työhyvinvoinnin tukena

Kehittämistyöni tarkoituksena oli kuvailla Kolarin terveyskeskuksen henkilökunnan käsityksiä hyvästä hoitotyön johtajasta ja minkälaisia vaikutuksia hyvällä johtamisella on työhyvinvointiin. Kehittämistyöni tavoitteena oli edistää työhyvinvointia Kolarin terveyskeskuksessa. Kehittämistyön tulosten avulla voidaan kehittää Kolarin terveyskeskuksen hoitotyön johtajuutta yhdessä työn-tekijöiden kanssa. Hoitotyön johtajat ja esimiehet saavat tietoa siitä, mitä työntekijät toivovat hyvältä johtajalta, ja millä tavalla johtajuus ja johtaminen vaikuttavat työntekijöiden työhyvinvointiin. Kehittämistyöni on tapaustutkimus ja lähestymistapa on kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusaineiston keräsin Kolarin terveyskeskuksessa työskentele-viltä hoitotyöntekijöiltä (n=30). Heihin kuuluvat terveydenhoitajat, sairaanhoita-jat ja lähi- ja perushoitajat. Aineistohankintamenetelmänä käytin avoimia kysy-myksiä, joihin vastattiin esseen muodossa (n=11). Analysoin aineiston induk-tiivisesti sisällön analyysillä. Kehittämistyön tuloksista kävi ilmi, että hoitotyöntekijät odottavat hoitotyön johtajan olevan hoitotyön ammattilainen, jolla on hoitotyön koulutus, työkokemusta hoitotyöstä sekä johtamiskokemusta. Johtamisen piirteinä häneltä odotetaan osaamisen johtamista, arvostavaa johtamista sekä itsensä johtamista. Hän on kehittämis- ja koulutusmyönteinen ja haluaa kehittää hoitotyötä ja työntekijöiden osaamista. Arvostavana johtajana hän arvostaa työntekijöitään, ja on tasapuolinen ja oikeudenmukainen kaikkia kohtaan. Itsensä johtajana, hänellä on hyvä itsetuntemus, joka auttaa häntä johtamaan paremmin työntekijöitään. Kehittämistyön tuloksissa tuli esille, että osaamisen johtamisella, työhyvinvointitekijöiden tunnistamisella ja arvostuksen kokemuksilla, on vaikutusta työhyvinvointiin. Osaamisen varmistaminen ja tukeminen koulutuksilla koetaan tärkeänä. Arvostuksen kokemukset, joihin liittyy työntekijöiden tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu, lisäävät työhyvinvointia. Hoitotyön johtajan odotetaan tunnistavan erilaiset työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät kuten resurssipula, rekrytointiongelmat ja työn fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät.The purpose of this research was to describe the nursing personnel’s opinions about a good nursing administrator and what kind of influences good leadership has on the well-being at workplace. The research was a case study and the used approach method was qualitative. The research data was gathered from Kolari’s health-care center. The nursing personnel there includes all areas of nursing work (n=30). Information was gathered by open questions which were answered in essay form (n=11). Inductive content analysis was used in analysing the answers. The focus in this thesis is to increase the well-being in Kolari’s health-care center. The outcome of the research results can be used to develop nursing leadership in Kolari’s health-care center together with the nursing personnel. The nursing management was informed about the nursing personnel’s wishes and expectations of a good nursing administrator and the way how leadership affects the nursing personnel’s well-being at workplace. The results of the study showed that nursing personnel are expect a nursing administrator to be professional in the healthcare setting, and to have an appropriate level of work and leadership experience. The expected features of a leader are a demonstrable expertise in leadership, and an ability to value and self-manage their role. A leader is also seen as being supportive of educational training, and willing to improve the quality of nursing and the nursing personnel’s associated skills. A respected is seen to appreciate all of their employees, and to adopt practices that promote fair and equal treatment. In regard to their self-management, a nurse leader has to have a good level of self-esteem that will help in their leadership role. The thesis showed that managing leadership, recognizing the factors which contribute to an employee’s well-being at work, and appreciating staff experience, all have an effect on nurses’ well-being at work. Securing and supporting their skills with professional training is found to be an important factor. Issues relating to the fair and equal treatment of employees are coming under increasing scrutiny. As well as an awareness of these issues, in this type of healthcare setting, a nursing administrator is expected to recognize additional factors which impact upon nurse well-being in the workplace, such as a lack of resources, recruitment problems, and the physical and mental stress factors which can result from such work