Ammatillisuus Töölön lastenkodissa

Helenius, Laura & Oksaharju, Jenna. Ammatillisuus Töölön lastenkodissa. Diak Helsinki, syksy 2015. 60 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Työn tavoitteena oli saada tietoa siitä, mitä Töölön lastenkodissa työskentelevien kasvattajien ammatillisuus sisältää heidän näkökulmastaan ja kuinka sitä voi tukea. Opinnäytetyön tarkoituksena on, että teoriaosuutta ja tuloksia voidaan hyödyntää tuettaessa ja vahvistettaessa työntekijöiden ammatillisuutta. Opinnäytetyössä käytetään kasvattaja-nimitystä Töölön lastenkodin tapojen mukaisesti kaikista siellä työskentelevistä ammattilaisista, koulutustaustasta riippumatta. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen, pääosin kvalitatiivinen ja tutkimuspainotteinen. Tiedonkeruu toteutettiin puolistrukturoituna kyselytutkimuksena. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin kasvattajien ammatillisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja kasvattajien näkemyksiä siitä, kuinka ammatillisuutta voisi tukea enemmän. Tuloksissa ilmeni, että toisilta työntekijöiltä ja työyhteisöltä oppiminen sekä työ- ja elämänkokemus ovat vastaajien mielestä merkittävimpiä tekijöitä ammatillisuuden kehittymisessä. Ammatillisesti haastavimmiksi tilanteiksi lähes jokainen vastaaja koki kohtaamiset aggressiivisesti käyttäytyvien nuorten kanssa. Vastaajat kokivat kaipaavansa lisää koulutusta tukemaan omaa ammatillista kehittymistään. Tärkeimpänä ammatillisuuden tukena todettiin olevan luottamus työkavereihin, kokemus, hyvä ammatillinen itsetunto ja itsetuntemus sekä työyhteisön tuki. Omien tunteiden hallintaa ja itsetuntemusta arvostettiin ammatillisina vahvuuksina. Motivaatio lastensuojelutyötä kohtaan nähtiin tärkeässä roolissa lähes kaikkien vastaajien keskuudessa. Ammatillisesti vaikeiksi tilanteiksi työpaikalla mainittiin uhka- ja väkivaltatilanteet sekä aggressiivisesti käyttäytyvät nuoret. Vastaajat näkivät ammatillisuuden kehittyvän ensisijaisesti empirian kautta, eli kokemalla ja muiden kanssa jakamalla. Ammatillisesti haastavissa tilanteissa vastaajille vaikutti olevan tärkeää, etteivät he jää yksin haastavan tilanteen kanssa. Koko työyhteisön tuki nähtiin tärkeimpänä tukena. Henkilöstöresurssien riittämättömyys mainittiin vastauksissa harvoin. Asiasanat: lastenkodit, kasvattajat, professionalismi, lastensuojeluHelenius, Laura & Oksaharju, Jenna. Nursing in Töölö children’s home. Diaconia Uni-versity of Applied Sciences, Helsinki, autumn 2015. 60 pages, 3 appendices. Degree programme in nursing. Degree: Registered Nurse. The purpose of the research was to gain knowledge on what the nursing profession is like in Töölö children’s home, Finland, and how it can be supported. In addition, the aim was to provide a theory and results that could be utilized in supporting and strengthening the profession of nurses. The term educator is used according to the custom of Töölö children’s home to address every working professional, regardless of their educational background. The thesis is mainly qualitative and research-oriented. It is based on working life. A half-structured inquiry was used to research the factors influencing educators’ proficiency and their views on how to support their proficiency more. The results indicated that learning from other employees and the working environment. In addition to this, the respondents expressed that work and life experience are the most significant factors in developing the profession of nurses. Based on nearly every response, the most challenging thing was encountering aggressive youngsters. The respondents felt the need for more education to support their own professional development. The most important support for the profession of nurses was noted to be trust between co-workers, experience, a good professional self-confidence and self-knowledge, as well as the support of the working community. Emotional control and self-knowledge were regarded as professional strengths. Motivation towards child welfare work was perceived important in nearly every response. Threat, violent situations and aggressive youngsters were mentioned as difficult situations in the working community. The respondents saw the profession developing primarily in an empirical way, in other words, by experiencing and sharing with others. Evidently, the respondents seem to value that they are not left alone in a challenging situation. The most important single factor was the support of the whole working community. The insufficiency of personnel resources was seldom mentioned