De äldres upplevelse av vad ett idealt framtida hem i Lovisa är

Äldre populationen ökar hela tiden och det finns bristande information om vad äldre upplever som ett gott hem och hur ett framtida boende borde vara. Syftet med under-sökningen var att beskriva hur Lovisaborna som är 64-70 år upplever att deras ideala framtida boende borde vara för att det ska uppfattas som ett hem. Frågorna som ställdes var: vad är de äldre Lovisabornas syn på vad ett hem är och vad kräver de äldre Lovisa-borna av ett boende för att det ska bli ett hem. Som forskningsdesign användes empirisk kvalitativ studie och som forskningsmetod intervjustudie. Personer mellan 64 och 70 år intervjuades kring deras syn på vad ett hem är, vad de kräver av ett hem och vad ett hem skall innehålla. Som teoretisk referensram användes litteratur om livskvalitet, vilken fastställdes utifrån informanternas subjektiva upplevelse. Begreppen ”livskvalitet” och ”hemmet” uppkom som två centrala delar gällande boende. Fem teman uppkom som svar på våra frågor: rutin, egenvalda aktiviteter och egen tid, glädje, hemmets innehåll och utformning och trygghet. Resultatet beskriver hur ett gott hem skall vara för att lämpa sig för nutidens äldre Lovisabor. Genom att beakta informanternas tankar och åsikter kring hur ett idealt hem skall vara uppfylls deras önskemål kring hur ett hem skall vara.There is a constant increase in the number of the elderly population but scarce information about the criteria of homelike accommodation for elderly. The purpose of the study was to describe how elderly people 64-70 years of age living in Loviisa would prefer their ide-al future accommodation to be for it to feel like a home. The research questions were: What view do the elderly people living in Loviisa have and what do the elderly people living in Loviisa require from their accommodation for it to become a home? A theoretical framework was developed from a literature search, and the quality of life was based upon each individual’s subjective experiences. The concepts “quality of life” and “home” were emphasized as two of the main factors regarding accommodation. The study design was an empirical qualitative study and the research method was interview. Informants aged 64 to 70 were interviewed. Five key concepts were distinguished: routine, self-selected oc-cupations and own time, joy, contents and construction of the home, and security. The information extracted from the study describes a good home to fit today’s elderly popula-tion in Loviisa. By considering the respondents’ thoughts about an ideal home, their de-sires considering their living environment would be met.Iäkkäiden osuus väestöstä kasvaa, ja tarvitaan tietoa siitä, millaiseksi ikäihmiset kokevat hyvän kodin ja mitä he toivovat tulevalta asunnoltaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, millainen 64-70-vuotiaden loviisalaisten tulevan asunnon pitäisi olla, jotta se tuntuisi kodilta. Tutkimuskysymykset olivat: millainen on iäkkäiden loviisalaisten subjek-tiivinen käsitys kodista ja mitä he edellyttävät asunnoltaan, jotta se tuntuisi kodilta. Teo-reettisena viitekehyksenä käytimme elämänlaatua käsittelevää kirjallisuutta. Elämänlaatu määritettiin kunkin informanttien subjektiivisen kokemuksen avulla. Käsitteet ”elämän-laatu” ja ”koti” olivat asuinpaikan kaksi avaintekijää. Tutkimussuunnitelmamme perustui empiiriseen laadulliseen menetelmään ja aineiston hankimme haastattelemalla kohderyh-män 64–70-vuotiaita jäseniä siitä, mikä heidän mielestään koti on, mitä he edellyttävät asunnolta, jotta se tuntuisi kodilta ja mitä hyvässä kodissa pitäisi olla. Kysymyksiin saa-mistamme vastauksista nousi selvästi esiin viisi keskeistä käsitettä: rutiinit, itse valitut toiminnat ja oma aika, ilo, kodin sisältö ja suunnittelu ja pelko. Tässä tutkimuksessa han-kittu tieto kuvailee, millainen asunnon on oltava, jotta se sopii ikääntyvien loviisalaisten tulevaisuuden kodiksi. Ottamalla huomioon informanttien ajatukset ja mielipiteet ihan-teellisesta myöhäisiän kodista on mahdollista täyttää heidän tulevaa asuntoa koskevat toiveensa