Martta - itsensä johtaja : marttailun vaikutuksia itsensä johtamiseen Pohjois-Savon piirin marttayhdistysten puheenjohtajien kokemana

Tutkimus käsittelee itsensä johtamisen ja marttailun välistä yhteyttä. Itsensä johtaminen on ajankohtainen aihe johtajuutta käsittelevissä tutkimuksissa, mutta harrastustoimintaan sitä liitetään harvemmin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää marttailun ja itsensä johtamisen taidon kehittymisen välillä mahdollisesti vallitsevaa yhteyttä sekä löytää uudenlaista ymmärrystä itsensä johtamisen ilmiöstä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa marttojen käsitystä itsensä johtamisesta omassa elämässään ja samalla selvittää, miten toiminta martoissa on vaikuttanut henkilöiden itsensä johtamisen taitoon. Tutkimus käsittelee itsensä johtamista Pentti Sydänmaanalakan Oy Minä Ab –mallin mukaan, jakaen ihmisen kokonaiskuntoisuuden viiteen eri osastoon: keho ja fyysinen kunto, mieli ja psyykkinen kunto, tunteet ja sosiaalinen kunto, arvot ja henkinen kunto sekä työ ja ammatillinen kunto. Tutkimus koostuu teoriaosiosta ja laadullisesta tutkimuksesta, jonka tutkimuskohteena oli kymmenen Pohjois-Savon marttapiirin alueella sijaitsevan marttayhdistyksen puheenjohtajaa. Haastatteluaineiston muodostaa keväällä 2015 toteutetut teemahaastattelut, joissa martat kertoivat henkilökohtaisista kokemuksistaan itsensä johtamiseen liittyen. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä teemoittelua hyväksikäyttäen. Haastateltavat osasivat hyvin kuvata kaikkia itsensä johtamisen osa-alueita omassa elämässään, ollen hyvin tietoisia omista heikkouksistaan ja vahvuuksistaan. Vaikka marttailun avulla voidaankin kehittää kaikkia itsensä johtamisen osa-alueita, haastateltavat eivät osanneet yhdistää kaikkea omalla kohdalla tapahtunutta kehittymistä itsensä johtamisen kehittymiseksi, sillä termi oli heille vieras. Marttailun he kokivat vaikuttaneen eniten heidän fyysiseen, psyykkisen ja sosiaaliseen kuntoonsa. Tutkimusta voidaan hyödyntää lisäämään tietämystä marttailun vaikutuksista itsensä johtamiseen ja kokonaiskuntoisuuteen martta-toimintaan osallistuvien sekä toiminnasta kiinnostuneiden keskuudessa. Jotta itsensä johtamisen kehittymistä marttatoiminnan avulla voitaisiin hyödyntää paremmin, tulisi lisäksi tutkia, miten toiminnassa mukana olevien tietoisuutta itsensä johtamista voitaisiin lisätä.The purpose of this study was to examine the relationship between self-leadership and participating in the Martha Organization. In studies focusing on leadership, self-leadership is a current topic. With leisure activies self- leadership is less frequently connected. The study was aimed at examining the possible connection between Marthas and development of self-leadership with the ultimate goal of finding understanding of the phenomenon of self-leadership. The purpose of the study was to survey the knowledge of self-leadership amongst the Marthas in their everyday lives and to determine how being a Martha has influenced their self-leadership skills. The study defines self-leadership through Pentti Sydänmaanlakka’s model, Self Ltd, which divides the total wellness of individuals into five different sections: physical, mental, social, spiritual and professional conditions. The study consists of theory section as well as qualitative research in which ten chairwomen of local Martha Clubs in the North Savo district were interviewed. The study material is collected by the theme interview method during the spring of 2015 at which time the Marthas told of their personal experiences about self-leadership. Study material was analyzed by inductive content analysis, using themes from the theory. Based upon the results of the study, it can be said that the interviewees were able to descripe all the areas of self-leadership in their everyday life. They were conscious of their own strengths and weaknesses. Although development of self-leadership is possible throughout all areas of the Martha Organization, interviewees could not assert that their self-leadership resulted from being a Martha. The reason for this is that the term ”self-leadership” is unknown to them. Taking part in the Martha Organization has influenced their physical, mental and social conditions to the greatest extent. The benefits of the study were to increase the knowledge of developing self-leadership skills throughout Martha Organization among Marthas and those people interested in the Martha Organisationt. More research is necessary to understand how to impart and increase knowledge of self-leadership within the Martha Organization