Kuvakortit tunteista puhumisen tukena terveydenhoitajan työssä äitiys- ja lastenneuvolassa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää terveydenhoitajien kokemuksia kuvakorttien käytöstä äitiys- ja lastenneuvolatyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Turvallisin mielin -hankkeelle kuvakorttien käytöstä, niiden hyödynnettävyydestä ja kehittämisestä äitiys- ja lastenneuvolatyössä. Opinnäytetyö tehtiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla yksilöhaastatteluina neljältä äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajalta, jotka osallistuivat Suomen Mielenterveysseuran Turvallisin mielin -hankkeen pilottiin. Kaikki haastattelut nauhoitettiin. Aineiston käsittelyssä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia: haastattelut kirjoitettiin auki, aineisto luokiteltiin ja teemoitettiin. Opinnäytetyön tuloksena oli, että Suomen Mielenterveysseuran Turvallisin mielin vanhemmaksi -hankkeessa kehitettyjä kuvakortteja oli käytetty puolen vuoden aikana pääasiallisesti perhevalmennusten yhteydessä. Muissa yhteyksissä kuvakorttien käyttö oli vähäistä. Terveydenhoitajat kokivat, että kuvakortit menetelmänä ovat hyviä ja käteviä ja soveltuvat parhaiten käytettäviksi ryhmissä, erityisesti perhevalmennuksissa. Terveydenhoitajat kokivat kuvakortit hyväksi menetelmän tuoman vaihtelun ja toiminnallisuuden vuoksi. Kortit auttoivat tutustumisessa, ryhmäytymisessä ja rentouttivat illan avaamista. Ujojen ihmisten oli helpompaa puhua, kun oli kuva, johon huomio kiinnittyi. Kortti ohjasi ja rajasi keskustelua. Kuvakorttien avulla käyty keskustelu parisuhde-vanhemmuus -illassa toimi myös parin keskinäisenä avauksena: se auttoi ymmärtämään toinen toistensa ajatuksia ja avasi puolisolle, mitä toinen hänessä arvostaa. Keskustelut olivat antaneet tuleville vanhemmille mahdollisuuden puhua ääneen isoista asioista perhetilanteessa ja pysähtymään ajattelemaan elämäänsä tässä hetkessä ja tulevaisuudessa. Turvallisin mielin vanhemmaksi -kuvakorttien kehittämistarpeeksi todettiin laajempi skaala kuvia aikuisten tunnetason ilmeistä, imetyksestä, perheen arjesta, synnytyksestä, kasvatuksesta, lisää symbolisia kuvia. Korteilta toivottiin myös pienempää kokoa ja eri värejä tai sanoja kuvan toisella puolella. Kehittämishaasteena koettiin työmenetelmän monipuolisempi käyttö. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Suomen Mielenterveysseuran Turvallisin mielin vanhemmaksi -kuvakorttien jatkokehittämisessä.The purpose of this study was to find out public health nurse’s experiences of using Feeling Cards to promote mental health in maternity and child health clinics. The objective of this project was to produce information to the Finnish Association for Mental Health. The objec-tive of this study was to produce information of feeling cards’ availability, usability and the development of the Feeling Cards in maternity and child health clinic work. This is a qualitative study. Data for this study was collected by using a theme interview. Data was collected by interviewing public health nurses who participated in the project of the Finnish Associations for Mental Health developing training modules and methods for promoting mental health in children and youth work and early education. All interviews were recorded. The data was analyzed by using the methods of inductive content analysis: The interview material was transcribed and the material was classified into themes. The result showed that Turvallisin mielin vanhemmaksi -kuvakortit (“Safely towards parenthood” -feeling cards) produced by Finnish Association for Mental Health have been used for half a year and mainly in family coaching. The use of feeling cards in other con-texts has been low. Public health nurses think that feeling cards is a good work method and best suited to be used in groups, especially in family coaching. The feeling cards helped in getting to know each other and to relax people. We received following proposals to develop the feeling cards: images could include more adult facial expressions and emotions, cards could be slightly smaller and the reverse side of the cards could be colored or marked by a word. The use of feeling cards and associated working method should be increased by introducing method awareness. The results lead to the conclusion that Feeling cards and the associated working method has been experienced as a good and useful tool. Working method should be used more frequently and more extensively