Laitosasumisesta päämieheksi : Aikuisen kehitysvammaisen muuttaminen laitoksesta asumispalveluyksikköön

Opinnäytetyön tarkoituksena oli dokumentoida koettua tietoa asumisen muutoksista siirryttäessä laitosasumisesta yksilöllisempään asumiseen. Tutkimustehtävänäni oli tutkia aikuisten kehitysvammaisten ihmisten asumisen muutoksia laitosasumisesta asumispalveluyksikköön muuton jälkeen. Tavoitteenani oli selvittää mikä asumisessa on muut-tunut Ylisen hoiva- ja kuntoutuskeskuksesta muuton jälkeen KVPS Tukena Oy:n Vuoreksen asumispalveluyksikössä asukkaiden, työntekijöiden ja läheisten kokemana. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä KVPS Tukena Oy:n Vuoreksen asumispalveluiden kanssa. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, joka toteutui strukturoituna yksilöhaastatteluna. Laadullinen tutkimus palveli opinnäytetyötä parhaiten, kun tarkoituksena oli saada selville ihmisten kokemuksia ja ajatuksia. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kolmea asumispalveluyksikössä työskentelevää ohjaajaa, kahta asukkaiden läheistä sekä yhtä asukasta. Haastateltavat kokivat huomattavimpina muutoksina asumisen suhteen asumisyksikön sijainnin sekä palveluiden käytön muuttumisen. Metsästä on muutettu hienostoalueelle ja nyt tarpeelliset palvelut saadaan sieltä, mistä muutkin ihmiset ne saavat. Haastateltavat vastasivat kysymyksiin melko yhdenmukaisesti, mutta vastauksissa oli myös pieniä eroja. Näkemyksien erilaisuus johtui siitä, että ohjaajat miettivät muutoksia sekä oman työnsä kannalta että asukkaan kannalta. Läheisten vastauksissa ei ollut työnäkökulmaa. Päämiehen kokemusmaailmassa merkittävä asia oli ympäristöön ilmestyneet koirat. Laitosasumisen purkaminen on lopuillaan ja erilaiset kehitysvammaisten itsemääräämiseen, asumiseen ja elämiseen liittyvät hallinto-ohjelmat ovat osin kesken. Tavoitteena on saada purettua laitosasuminen kokonaan vuoteen 2020 mennessä. Tarkoituksena on myös parantaa kehitysvammaisten osallisuutta ja itsemääräämistä sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Nämä tulevat näkymään lakimuutoksina. Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksia ajetaan yhteiskunnassa yhä enemmän. Toivottavasti tulevaisuudessa ei puhuttaisi enää erityisesti ”kehitysvammaisten oikeuksista ja itsemääräämisestä”, vaan ne olisivat samat kuin kenellä tahansa ihmisellä.The purpose of this thesis was to document experienced information about the changes in the living environment of the people with intellectual disabilities. The objective of the thesis was to clarify what has changed in the living after the institutional care. The idea for the thesis was created in the practical training in KVPS Tukena Ltd Vuores housing services. The study was carried out in co-operation with Vuores housing services. The thesis was a qualitative study. The data were collected using structured individual interviews. The data were gathered by interviewing six persons: three employees, two next of kin and one resident. The data were analyzed using qualitative content analysis. The interviewees experienced the location of the living and changes in the use of services as the most considerable changes. All the interviewees were fairly unanimous in regard to the answers. The most significant change for the resident was dogs which had appeared in the neighborhood. In the future the objective of Finland will be changing all institution living into housing services by the year 2020. The purpose is also to improve the mentally disabled’s inclusion and autonomy