Tillgång till vård för papperslösa i Helsingfors : - en deskriptiv litteraturstudie

Examensarbetet utfördes som en litteraturöversikt där hälsovården för papperslösa i Helsingfors beskrivs ur ett människorättsligt perspektiv (enligt FN:s konventioner om de mänskliga rättigheterna). Studien ämnar svara på frågorna: 1. Vad för vård har papperslösa personen tillgång till i Helsingfors stad? 2. Är den kommunala vården för papperslösa tillfredsställande ur ett människorättsligt perspektiv? 3. Hur förhåller sig vårdgivarnas yrkesetiska riktlinjer samt lagstadgade skyldigheter till den aktuella kommunala vården för papperslösa? Resultatet består av information från kvalitativa källor som behandlar det aktuella läget av vården för papperslösa. Utöver de vetenskapliga rapporterna och utredningarna användes lagtexter, förordningar, internationella konventionstexter och nyhetsartiklar. I Helsingfors har papperslösa barn och gravida kvinnor rätt till utvidgade rättigheter till vård vilket betyder att de har samma rättigheter till vård som finska medborgare med hemkommun i Helsingfors. Hälsovården för de papperslösa gravida kvinnorna och barnen i Helsingfors är i enlighet med de mänskliga rättigheterna, medan vården för de papperslösa som faller utanför denna grupp inte är godtagbar. Detta granskat enligt FN:s deklaration om de universella mänskliga rättigheterna, och ytterligare i förhållande till sjukskötarnas och läkarnas yrkesetik. I litteraturstudien framkom det vidare att en förutsättning för att papperslösa patienter får den vård de är berättigade (enligt vårddirektiven) är att vårdgivarna är medvetna om patientens rättigheter inom den kommunala vården. På basis av litteraturstudiens resultat formades en tänkt enkätstudie vars syfte är att kunna användas vid kartläggning av nämnd kunskapsnivå bland vårdpersonal inom Helsingfors kommunala hälsovård. Med hjälp av kartläggningen kunde eventuella brister identifieras och åtgärder planeras. Vården som erbjuds alla papperslösa i Helsingfors uppfyller inte de mänskliga rättigheterna, men vården som erbjuds bör tryggas. Av yrkesetiska och människorättsliga skäl är det viktigt att utreda ifall Helsingfors stads vårddirektiv gällande vården för papperslösa patienter verkställs på fältet. I vilken mån de implementeras kan delvis klarna genom att undersöka hälsovårdspersonalens kunskaper om de papperslösas rättigheter till vård enligt Helsingfors stads senaste vårddirektiv. Detta är också en fråga som tangerar patientsäkerhet i sådana fall där hälsovårdspersonalens okunskap om den papperslösa patientens rättigheter leder till utebliven vård för patient.A literature review research study was conducted resulting in a description of the current situation regarding undocumented migrant’s access to public health care in Helsinki from a human rights perspective (as in the UN’s conventions of human rights). The study aims to answer these following questions: 1. To what public health care does the undocumented migrants in Helsinki have access to? 2. Is the public health care for undocumented migrants satisfactory from a human rights perspective? 3. In what way does the caregivers professional ethical guidelines and statutory obligations relate to the current public health care provided for the undocumented? The main literature sources examined the current situation regarding access to health care for undocumented migrant, and are mainly scientific reports and investigations composed of qualitative data. Laws, regulations and international conventions were also used. The study found that the public healthcare provided for undocumented children and pregnant women is satisfying, but the public health care of undocumented migrants other than the previously mentioned is not satisfactory - neither from a human rights perspective, nor from the nurses and physician’s professional ethical point of view. The study also found empirical findings in research papers that indicated healthcare staff’s knowledge of the undocumented patient’s rights to care (by the public directives) might be a prerequisite for patients to get the care they are entitled to. Based on these findings a questionnaire study was created that might be used to map the knowledge of the public care directives. With the help of studying the health care professionals knowledge at public health care units in Helsinki the possible weaker areas might be identified and measures be planned to strengthen the knowledge. The health care that is provided to all undocumented migrants in Helsinki does not meet the required human right standards, but the care that is provided shall be guaranteed. From a human rights and health care ethical point of view it is important to investigate how the public health care directives made by the City of Helsinki are enforced. The extent to which the directives are implemented might partially become clearer by examining health care professionals held knowledge of the undocumented patients right to care (as given by the City of Helsinki's most recent directives). This is also an issue of patient safety as the level of knowledge might affect the care of patients and in some cases lead to the patient not being given care.Tutkimuksessa tarkastellaan paperittomien terveydenhuoltoa Helsingissä ihmisoikeudellisesta näkökulmasta (YK:n ihmisoikeuksien yleissopimuksien mukaisesti) kirjallisuustukimuksen kautta. Opinnäytetyö vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Mihin hoitoon paperittomat pääsevät Helsingin kaupungissa? 2. Onko julkinen terveydenhuolto paperittomille tyydyttävä ihmisoikeudellisesta näkökulmasta? 3. Miten terveydenhuollon ammattilaisten eettiset ohjeet ja lakisääteiset velvoitteet suhtautuvat nykysiin Helsingin kaupungin paperittomille tarjoamaan tervydenhuoltoon? Tutkimustulokseen päädyttiin tarkastelemalla ajankohtaisia lähteitä joissa paperittomien terveydenhuoltoa arvioitiin, pääasiassa kvalitatiivisia tieteellisiä raportteja ja selvityksiä sekä lakitekstejä, asetuksia, kansainvälisiä sopimuksia ja uutislähteitä. Helsingissä paperittomat lapset ja raskaana olevat naiset ovat oikeutettuja saamaan samaa hoitoa kuin suomalaiset kansalaiset jolla on Helsinki kotikuntana. Edellä mainittujen ryhmien kohdalla terveydenhuolto on ihmisoikeuksien mukainen, mutta paperittomat jotka eivät kuulu näihin ryhmiin ovat ainoastaan oikeutettuja kiireelliseen hoitoon, mikä tarkoittaa että YK:n yleiset ihmisoikeudet eivät täyty heidän kohdallaan. Lisäksi toimintatapa on sairaanhoitajien ja lääkäreiden ammatti etiikan vastainen. Kirjallisuustutkimuksessa ilmeni myös että paperittoman potilaan edellytys hoitoon (hoito-ohjeistuksen mukaan) on hoitohenkilökunnan tietoisuus potilaan oikeuksista yleiseen terveydenhuoltoon. Kirjallisuustutkimuksen tuloksen perusteella on laadittu kysely osana ajateltua tutkimusta, jonka tarkoituksena olisi kartoittaa Helsingin kaupungin hoitohenkilökunnan tietotaso koskien paperittomien oikeuksia kunnalliseen hoitoon Helsingissä. Kartoituksen avulla voitaisiin havainnoida mahdollisia kehittämistarpeita ja suunnitella kohdennettuja toimenpiteitä. Hoito johon kaikki paperittomat ovat oikeutettuja Helsingissä ei täytä ihmisoikeudellisia standardeja, mutta tämänhetkiset oikeudet hoitoon on turvauduttava. Ammattieettisistä ja ihmisoikeudellisista syistä on tärkeää selvittää mikäli Helsingin kaupungin ohjeistus paperittomien hoitoon toteutuu käytännössä. Selvitys voitaisiin osittain toteuttaa tutkimalla terveydenhuollon ammattilaisten tiedon tasoa paperittomien potilaiden oikeuksista hoitoon, Helsingin kaupungin nykyisen ohjeistuksen mukaan.Tietämättömyys potilaan oikeuksista voi joissakin tapauksissa johtaa oikeutetun hoidon toteutumattomuuteen, jolloin asia on myös potilasturvallisuuskysymys