Lindrandet av en minnessjuk patients lidande på en akutavdelning : En kvalitativ litteraturstudie

Den föråldrade befolkningen i Finland medför en ökad andel dementa patienter på de akuta sjukhusavdelningarna. I dagens läge beräknas det att upp till en tredjedel av bäddplatserna upptas av denna patientgrupp. Vården av en dement patient ställer höga krav på vårdaren, speciellt i en akut miljö. Detta examensarbete är en kvalitativ litteraturstudie, vars syfte är att öka kunskapen om en god vård av dementa patienter på en akutavdelning. Forskningsfrågorna är indelade i två olika huvudteman, den första frågan innebär kartläggning av situationer som kan aktivera en minnessjuk patients lidande och den andra forskningsfrågan ämnar besvara och ge konkreta exempel på hur vårdaren bättre kan minska förekomsten av lidande hos dementa patienter på en akutavdelning. Som arbetet teoretiska referensram används vårdteoretiker Katie Erikssons syn på lidande. Enligt Eriksson består lidandet av tre dimensioner: sjukdomslidande, vårdli-dande samt livslidande. Metoden som används i detta examensarbete är deduktiv kvali-tativ innehållsanalys. Till innehållsanalysen valdes 13 vetenskapliga artiklar samt en bok. Utifrån lidandesynvinkel analyserades materialet för att få reda på situationer som kan förorsaka sjukdomslidande, vårdlidande samt livslidande hos en minnessjuk patient. För den första forskningsfrågan bildades det sammanlagt 129 kategoriseringsfraser som vidare delades in i 17 kategorier. Kategoriseringsfaserna fördelades på följande sätt: 16,8 % av situationerna orsakade sjukdomslidande, 62,79 % vårdlidande och 20,93 % livslidande. Sjukdomslidande kategoriserades i förvirring, andra somatiska och psykiska tillstånd, medicinering, symptom relaterade med demens samt smärta. Vårdlidande kategoriserades i kommunikation, relationen, begränsning, vårdarnas attityder, utelämning av patienten, icke-holistisk vård samt vårdarnas kunskapsbrist. Livslidande kategoriserades i kommunikation, förändrad livssituation, kränkt identitet samt bakgrunden. För den andra forskningsfrågan söktes svar ur materialet. Resultatet föreslår att patientens lidande kan minskas genom behandling av beteendeförändringar, vårdarnas utbildning samt förbättring av deras attityder, aktiviteter för patienterna, lugnare sjukhusmiljö samt personcentrerad vård.Suomen ikääntyvä väestö lisää myös dementoituneiden potilaiden määrää akuuteilla sairaalaosastoilla. Laskelmien mukaan jopa kolmannes vuodeosastopaikoista täyttyy tämän potilasryhmän potilaista. Dementoituneen potilaan hoito asettaa korkeita vaatimuksia hoi-tohenkilökunnalle varsinkin akuutissa ympäristössä. Tämä opinnäytetyö on laadullinen kirjallisuuskatsaus jonka tarkoituksena on lisätä tietoa dementoituneen potilaan hyvästä hoidosta akuutilla osastolla. Tutkimuskysymykset on jaettu kahteen eri osa-alueeseen. Ensimmäisen tutkimuskysymys kartoittaa mitkä tilanteet laukaisevat muistisairaan kärsimyksen akuutilla osastolla ja toinen tutkimuskysymys antaa neuvoja kuinka hoitaja voi lievittää tätä kärsimystä. Opinnäytetyössä käytettiin Katie Erikssonin näkemystä kärsimyksestä. Erikssonin mukaan kärsimyksen voi jakaa kolmeen eri ryhmään: sairaudesta johtuvaan kärsimykseen, hoidosta johtuvaan kärsimykseen sekä elämästä johtuvaan kärsimykseen. Opinnäytetyön menetelmä on laadullinen deduktiivinen sisältöanalyysi. Sisäl-töanalyysissä käytettiin kolmeatoista tieteellistä artikkelia sekä yhtä kirjaa. Aineisto analysoitiin kärsimysnäkökulmasta jotta saataisiin selville mitkä tilanteet voivat aiheuttaa jotakin yllä mainituista kärsimyksen muodoista dementoituneilla potilailla akuutilla osastolla. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tuloksista muodostui yhteensä 129 kategorisointilausetta jotka yhdistettiin seitsemääntoista kategoriaan. Kategorisointilauseet jakautuivat seuraavasti: 16,8 % sairaudesta johtuvaan kärsimykseen, 62,79 % hoidosta johtuvaan kärsimykseen sekä 20,93 % elämästä johtuvaan kärsimykseen. Sairaudesta johtuvaa kärsimystä aiheuttaa sekavuus, muut somaattiset ja psyykkiset tilat, lääkitys, dementiaan liittyvät oireet sekä kipu. Hoidosta johtuvaa kärsimystä aiheuttaa kommunikaatio, hoitosuhde, rajoittaminen, hoitajien asenteet, potilaan poissulkeminen, ei-kokonaisvaltainen hoito sekä hoitajien tiedonpuute. Elämänkärsimys aiheutuu kommunikaatiosta, muuttuneesta elämäntilanteesta, loukatusta identiteetistä sekä potilaan taustoista. Toiseen tutkimuskysymykseen etsittiin vastauksia analysoidusta materiaalista. Tuloksissa tulee ilmi että potilaan kärsimystä voidaan lievittää käyttäytymisen muutosten hoidolla, lisäämällä hoitajien koulutusta sekä parantamalla hoitajien asenteita potilaita kohtaan, järjestämällä aktiviteetteja potilaille, kotoisamman sairaalaympäristön luomisella sekä henkilökeskeisellä hoidolla.The ageing population in Finland is causing an increase of patients with dementia on acute hospital wards. It’s estimated that up to a third of the hospital beds is taken up by this patient group. Nursing a patient with dementia has its difficulties especially on an acute ward. This Bachelor thesis is a qualitative literature study that aims to raise awareness of how to achieve good quality care of people with dementia on acute wards. The research questions are divided into two main categories. The first research question aims to find situations that cause suffering in people with dementia on acute wards. The second re-search question aims to look for suggestions on how to relieve the suffering. Katie Eriks-son’s approach on suffering is used as the theoretical framework in this thesis. According to Eriksson suffering can be divided into suffering caused by illness, suffering caused by nursing and suffering caused by life. The method used in this thesis is deductive content analysis. For the first research question 129 category phrases were found. These were split up in 17 categories. The phrases were divided between the different kinds of suffering as follows: 16,8 % suffering caused by illness, 62,79 % suffering caused by nursing and 20,93% suffering caused by life. For suffering caused by illness these causes were found: confusion, state caused by other somatic or psychological reasons, medicine, symptoms caused by dementia and pain. For the second group, suffering caused by nursing, these categories were created: communication, the relation between the patient and the nurse, limitation of the patient, nurses’ attitudes, exclusion of the patient, non-holistic caring and the lack of knowledge among nursing staff. For the second research question answers were searched from the material used for the first research question. The result suggests that the suffering of patients on acute hospital wards can be: caring for behavioural changes, educating the nursing staff and improving the nurses’ attitudes, activities for the patients, a more comfortable hospital surrounding and person-centred care