Kohti toimivaa raportointia : Ohjaajan näkökulma arkiraportointiin turvapaikanhakijoiden alaikäisyksiköissä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten raportointi toimii ohjaajien näkökulmasta yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa. Raportoinnilla tarkoitettiin ohjaajien tekemää päivittäistä arkiraportointia, jonka he siirtävät työvuorolta toiselle. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa jonka pohjalta raportointia yksiköissä voitaisiin tulevaisuudessa tarvittaessa kehittää. Ohjaajien näkökulmaa ei aikaisemmin vastaanotto-toiminnassa ole tarkemmin tutkittu ja tarkoituksena olikin nostaa esiin ohjaajien merkitys koko vastaanottoyksikön toimivuudelle ja arjen pyörittämiselle. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimukselle käytettiin systeemiteoriaa. Tutkimuksessa kä-siteltiin raportointia systeemiteoreettisesta näkökulmasta, ja nostettiin esiin kuinka pienet osatekijät vaikuttavat kokonaisuuteen, tässä tutkimuksessa toimivaan raportointiin. Opinnäytetyö oli kehittämistyö jossa käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista dataa. Aineisto oli valmiiksi kerätty toimeksiantajan toimesta viidestä eri alaikäisyksiköstä kysely-lomakkeella keväällä 2014. Tulokset analysoitiin SPSS:n avulla ja avoimet vastaukset laji-teltiin esiintyvyyden mukaiseen järjestykseen. Tulokset osoittivat ohjaajien olevan pääosin tyytyväisiä nykyiseen raportointikäytäntöön ja työkaluihin joita tähän tarkoitukseen on käytössä. Yhtä vahvasti ohjaajat kuitenkin toi-voivat että työkaluja ja käytäntöjä tulevaisuudessa kehitetään. Ohjaajien työn ja koko vastaanottotyön kannalta on suositeltavaa, että raportointia kehi-tetään tulevaisuudessa, ja että siihen kiinnitetään entistä enemmän huomiota alaikäisyksi-köissä. Työn lopussa esitetään toimivan raportoinnin malli joka on vapaasti käytettävissä vastaanottokeskuksissa.Syftet med masterarbetet var att beskriva ur ett handledarperspektiv hur rapportering fungerar på enheter för ensamkommande asylsökande barn och unga. Målet var att lyfta fram information som kan användas för att utveckla rapportering på enheterna i framti-den. Ämnet har tidigare inte undersökts och handledarperspektivet har inte tagits i beak-tan. Det var också viktigt att lyfta fram handledarnas roll för en fungerande flyktingför-läggning och dess vardag. Som teoretisk referensram till masterarbetet användes systemteori. Systemteorin lyfter fram de olika delarnas betydelse för fungerande rapportering. Kommunikation hade också en viktig roll i forskningen. Mastersarbetet var ett utvecklingsarbete där färdigt insamlat material analyserades. Materialet var insamlat med en enkät av uppdragsgivaren under våren 2014, och bestod av både kvalitativ och kvantitativ data. Kvantitativa data analyserades med hjälp av SPSS och de öppna svaren presenterades i förekomst ordning. Resultaten visar att handledarna i stort sett är nöjda med den nuvarande rapporteringen och verktygen som är till befogande. Men lika starkt önskar handledarna att verktygen och rapporteringen i framtiden utvecklas. Med tanke på helheten inom flyktinförlägg-ningarna och handledarnas möjlighet att utföra sitt arbete på bästa möjliga vis är det önskvärt att rapportering utvecklas i framtiden. I slutet av arbetet presenteras en modell för fungerande rapportering som är fritt användbar för alla flyktingförläggningar.The purpose of this study was to describe how the reporting functions from the perspective of instructors in the reception centers of unaccompanied children. The aim was to produce information which would help the units to develop their reporting in the future, if necessary. The perspective of instructors has not been previously inspected in the reception services and the purpose was to highlight the importance of instructors for the entire reception unit's functioning and everyday life. The theoretical framework for the study was systems theory. Systems theory highlights the different parts significance for functional reporting. Communication also played an im-portant role in the study. The study was a development project based on both qualitative and quantitative data. The material was pre gathered by the client for the study from five different reception centers for unaccompanied children by questionnaire in spring 2014. The quantitative data was ana-lyzed with SPSS and the open answers were sorted and presented in order of prevalence. The results showed the instructors to be mainly satisfied with the current reporting practices and tools available for this purpose. However, the instructors hoped that the tools and prac-tices could be developed in the future. In terms of the inspectors and the entire reception work, it is recommended to develop the reporting in the reception centers and to pay atten-tion to it in the future