Houreita huutavan hullun : Esseistisiä pohdintoja musiikin ja tunteiden suhteesta

Musiikin ja tunteiden suhteista ei ole saatu kunnollista otetta, sillä kuten jokainen tietää: tunteet voi vain tuntea. Musiikin tunneilmaisua on tutkimuksissa tarkasteltu enimmäkseen kuulijoiden arviointeihin perustuen. Opinnäytetyössäni pohdin esseistisesti musiikin ja tunteiden suhteita subjektiivisesta näkökulmasta esittäjänä, laulajana, runoilijana, kuuntelijana ja kokijana. Olen pohtinut laajalti taiteen vastaanottokokemuksia toisen ammattini myötä, ja kirjallisuuden pro gradu -työni vuodelta 2010 käsitteli viihdetekstin vastaanoton luentoja. Tämä artikkelimuotoinen opin-näytetyö koostuu sanomalehti Kalevassa vuosina 2011–2014 julkaistuista esseistä, joista olen muodostanut uuden kokonaisuuden lisäten mukaan myös uutta tekstiä. En pyri työssäni ottamaan haltuun musiikin ja tunteiden suhdetta kokonaan sen moni-ilmeisyyden vuoksi – tehtävä on aivan liian laaja yhteen opinnäytetyöhön. Olen halunnut tekstin edetessä miettiä, millaisia musiikille ominaiset tunteet ovat, mistä ne syntyvät, miten tunteet koetaan, ja eritoten, miksi niitä koetaan. Pohdin myös sitä, millaiset tekijät vaikuttavat tunteiden syn-tymiseen. Mitä on tuntea tehdessä ja kuunnellessa musiikkia? Kysyn näitä kysymyksiä sekä itseltäni että alan ammattilaisilta, sekä tutkijoilta että taiteilijoilta. Ensimmäisessä luvussa pysyttelen taiteen ja tunteen teorioissa sekä taiteenfilosofisissa pohdinnoissa. Lyhyen osansa saavat myös psykoanalyysin ja psykologian näkökulmat. Luku on omistettu aisteille, musiikin fysiologiallekin, ja se pohtii, miten musiikki vaikuttaa meihin. Toisessa luvussa roolin ottavat merkittävät miehet, jotka ovat herättäneet – syystä tai toisesta – tunteeni. Luku on teoksen subjektiivisinta antia, sillä asetan itseni koekaniiniksi ja avaan omia tunnekokemuksiani. Kolmas osio rakentuu löyhästi jo kirjallisuuden pro gradu -työssäni kehittelemäni dialoginen tunneverkko -käsitteen varaan. Pohdin, miten tuo tunteellinen verkko muodostuu ja keitä siihen kuuluu. Käsittelen myös sitä, miltä tuohon tunneverkkoon kuuluminen tuntuu. Opinnäytetyössäni päädyin samoille alueille kuin edellisessä tutkimuksessani, yleisön ja tekstin väliseen tunnevaihtoon ja merkitysten verkostoon. Työni revähti filosofisiin ja psykologisiin sfääreihin palatakseen taas muusikon työn konkreettisiin ulottuvuuksiin. Pohdintani, jos mitkä, ovat paljastaneet nimenomaan musiikin monipuolisen tavan koskettaa ihmistä. Tunteet kuuluvat musiikkiin vastaansanomattomalla tavalla. Ne mahdollistavat sielujen kohtaamisen ja antavat meille hetken ikuisuutta.Music and emotions has been for long almost too difficult for researchers, since everyone knows: emotions can only be felt. Emotional expression in music has been studied mainly based on the evaluations of listeners. In this thesis it is pondered in an essayistic and subjective manner the relationship between music and emotions as a performer, singer, poet, listener and as a live wit-ness. Through my other profession as a writer I have been considering vastly different responses to art, and in fact, my master’s thesis in 2010 focused on the reception of popular fiction. The foundation of this article form thesis lays on the essays written to the newspaper Kaleva, and thus, most of the texts have been published in years 2011–2014. The aim of this thesis is not to take over all that exists between music and emotions – one finds that task too vast for a single thesis. Along my text I have wanted to wonder, what are the emotions in music like, where are they born, how they are felt, and mainly: why they are felt. It is also pondered what are the hidden factors in the birth of musical emotions. For the most part it is asked: what is to feel while making and listening to music? These questions are not only asked by myself but also by music professionals, reseachers and artists. In the first chapter I remain in the theories of art and emotion, but it expands towards art phi-losophy, psychoanalysis and psychology. This chapter is dedicated to senses, music physiology, too, and how music affects us. In the second part, the stage is given to men who have triggered my interest and emotions in one way or another. This chapter is the subjective core of the thesis, since I set myself as a guinea pig and open my own emotional responses. The third part is loose-ly based on the term of dialogical emotional net, a term developed in my master’s thesis a couple of years ago. In this part it is pondered how emotional net works in music and who participates in it. Because this work is subjective, it is also processed how it feels to belong to this emotional net. I ended up near the same peripheries as in my previous study: to the emotional change be-tween the text and audience, to the network of meanings. My thesis almost exploded to philo-sophical and psychological spheres just to return to the realms of concrecy in a musician’s every-day life. These thoughts if any have revealed that music has multiple ways to meet people. Emo-tions belong to music in a disputable way. They enable the meeting of souls, they give us a mo-ment of eternity