Yksinäisten vanhusten tavoittaminen seurakuntien diakoniatyön kautta

TIIVISTELMÄ Kujala Jouni & Mäkinen Vilho. Yksinäisten vanhusten tavoittaminen seurakuntien diakoniatyön kautta. Pieksämäki, syksy 2014, 75 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakonian virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tarkoitus oli antaa ääni vanhusasiantuntijoille siitä, miten heitä itseään ja heidän tuntemiaan yksinäisiä vanhuksia tulisi tavoittaa ja kohdata ja näin lisätä vanhojen seurakuntalaisten osallisuuden kokemusta. Tavoitteenamme oli myös, että saamme ideoitua sekä nykyisiä että tulevia diakoniatyöntekijöitä varten keinovalikoimaa, jolla tähän yksinäisten vanhusten tavoittamisen kasvavaan haasteeseen voidaan tarttua. Tämän toteuttamiseksi tavoitteenamme oli esitellä sekä hyväksi havaittuja ja käytännössä testattuja menetelmiä ja tapoja että mahdollisesti uusia, innovatiivisia keinoja. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto koottiin kyselylomakkeilla Kokkolan suomenkielisen seurakunnan kahdesta diakoniapiiristä ja Mänttä-Vilppulan seurakunnan yhdestä diakonipiiristä yhteensä 75 vanhukselta. Lisäksi haastateltiin kahdeksaa yksittäistä vanhusasiantuntijaa, neljää Mänttä-Vilppulassa ja neljää Kokkolassa. Heidän kohdallaan tuloksia tuli varsin niukasti, koska tuon ikäiset vanhukset ovat hyvin vaatimattomia ja ovat aina tyytyneet vähään ja eivät osaa olla vaatimassa mitään yhteiskunnalta, niin ei myöskään seurakunnan palveluista puhuttaessa. Ryhmähaastattelu toteutettiin Kokkolan rovastikunnan 11 diakoniatyöntekijän kanssa Kaustisella. Ruoveden rovastikunnassa haastattelu toteutettiin sähköpostihaastatteluna. Kysely lähetettiin kaikille kuuden seurakunnan 15 diakonityöntekijälle. Jokaisesta seurakunnasta saatiin yhdet seurakuntakohtaiset vastaukset. Käytimme survey-tutkimusta, ja aineisto kerättiin strukturoituna tai puolistrukturoituna haastattelua käyttäen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällön analyysimenetelmää käyttäen. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että diakoniapiireissä käyvät seurakuntalaiset arvostavat erityisesti seurakunnan järjestämää ryhmätoimintaa ja retkiä sekä niin diakoniatyöntekijän, papin, kuin vapaaehtoisenkin suorittamia kotikäyntejä. Diakoniatyöntekijöiden vastauksista voidaan päätellä, että he arvostavat omaa työtään. Työn määrä ja kotikäyntien suuri tarve ahdistavat diakoniatyöntekijöitä ja he toivoisivat lisää resursseja siihen. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan sanoa, että yksi tärkeä tekijä tulevaisuuden diakoniatyössä on vapaaehtoisten kouluttaminen ja ohjaaminen kotikäyntityöhön vanhusten pariin. Opinnäytetyön toivotaan palvelevan seurakuntien diakoniatyöntekijöitä ja muita aiheesta kiinnostuneita. Asiasanat: yksinäisyys, vanhuus, tavoittaminen/osallisuus, diakoniatyö, vanhusasiantuntija, seurakunnan vapaaehtoistoimintaABSTRACT Kujala Jouni & Mäkinen Vilho. Reaching the lonely elderly persons by means of diaconal work in the parishes. 75 pages, 3 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, autumn 2014. Diaconia University of Applied Sciences Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Work. Bachelor of Social Services. The purpose of the thesis was to give voice to the elderly peer specialists on how they themselves could be reached and how the lonely elderly persons they know should be reached and encountered so that these older parishioners’ experiences of inclusive participation would be reinforced. In addition, the aim was to provide a range of ideas and means to be utilized by both the present and future diaconal workers facing the growing challenge of encountering lonely elderly persons. In order to achieve this objective the thesis aims to introduce both tried and tested well-proved methods and ways and potentially new innovative means as well. The thesis was carried out by using a qualitative survey. The data was collected by delivering questionnaires to 75 elderly persons within two diaconal circles of Kokkola Finnish parish and one of the diaconal circles in the parish of Mänttä-Vilppula. In addition eight individual elderly peer specialists were interwieved, four of them in Mänttä-Vilppula and another four in Kokkola. Regarding these elderly peer specialists mentioned, the responses were sparse, due to the fact that elderly people are very modest and have always contented themselves with little and been unwilling to demand anything from society, and the same also applies to the services of the parish. A group interwiev was carried out in Kaustinen with 11 diaconal workers from the deanery of Kokkola. In the deanery of Ruovesi the inquiry was conducted by using an email interwiev. The inquiry was delivered to all the 15 diaconal workers of the six parishes mentioned. Each parish sent a joint response covering the parish concerned. Survey research was used for processing the material. The obtained data was collected by using a structured or semistructured interwiev. The material was analysed using material-based content analysis. The survey results indicate that the parishioners using the services of diaconal circles especially appreciate the group activities organised by the parish, trips, excursions and also home visits done by diaconal workers, priest or voluntary workers. Based on the survey, it can be concluded that the diaconal workers appreciate the work they do and wish to have more resources for it. It is hoped that the thesis benefits the diaconal workers of the parishes and other stakeholders involved and interested in the issue. As a conclusion it can be stated that one of the essential factors concerning future diaconal work is to train and instruct volunteers for home visiting work among the elderly. Key words: loneliness, old age, reachability/inclusive participation, diaconal work, elderly peer specialists, congregational volunteer wor