ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA HOIDOSTA JA TOIPUMISTA EDISTÄVISTÄ TEKIJÖISTÄ SYÖMISHÄIRIÖPOLIKLINIKALLA

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Fredrika syömishäiriöpoliklinikan asiakkaiden kokemuksia saamastaan hoidosta ja toipumista edistävistä tekijöistä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa syömishäiriöpoliklinikan toiminnan kehittämistyöhön. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pietarsaaren Fredrika syömishäiriöpoliklinikka. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineistonkeruu tapahtui haastattelemalla viittä syömishäiriöpoliklinikan asiakasta. Tiedonantajat olivat täysi–ikäisiä ja edenneet hyvin toipumisprosessissaan. Haastattelut analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tiedonantajat kokivat hoidon alun haastavana sairaudentunnon puuttumisen vuoksi. Hoidon edetessä asenne hoitoa kohtaan muuttui myönteisemmäksi. Käytännön tehtävät ja harjoitukset koettiin haastavina. Moni tiedonantajista vertaili oireitaan sairauden diagnostisiin kriteereihin mikä sai heidät tuntemaan itsensä liian terveiksi. Syömishäiriö koettiin häpeällisenä ja kehoon kohdistuva kosketus ongelmallisena. Syömishäiriö vaikutti myös perhesuhteisiin. Tiedonantajat eivät halunneet huolestuttaa ja aiheuttaa perheilleen surua. Tämän vuoksi he usein jättivät kertomatta syömishäiriöstä läheisilleen. Tiedonantajat kokivat hoitajan ammatillisuuden tärkeänä toipumista edistävänä tekijänä. Tärkeitä hoitajan ominaisuuksia olivat avoimuus, vaitiolovelvollisuus, aikaisempi kokemus syömishäiriön hoidosta, aito kiinnostus, ohjaus ja hyvät vuorovaikutustaidot. Syömishäiriöpoliklinikka koettiin paikkana, jossa tiedonantajat pystyivät puhumaan avoimesti syömishäiriöstä.The aim of this study was to describe clients’ experiences on treatment and recovery factors at Fredrika Eating Disorder Outpatient Clinic. The goal was to produce information for developing future treatment methods at the Clinic. This study was commissioned by Pietarsaari Eating Disorder Outpatient Clinic. The study was executed with qualitative research method. The data was gathered by interviewing five clients at the clinic. All informants had come of age and had progressed good in recovery. The interviews were analyzed by qualitative research analysis. The informants experienced the first phase of treatment as challenging since they did not see themselves as sick. As the treatment proceeded, informants´ attitude regarding the treatment got more affirmative. Practical tasks and practice were experienced as challenging. Many informants compared themselves with the eating disorder diagnosis criteria, which made them feel as if they weren´t sick enough. The eating disorder was experienced as shameful and difficulties with body contact appeared. The eating disorder also affected family relations. The informants did not want to cause their families worries or sorrows. They often chose not to tell their loved ones about the eating disorder. The informants experienced the nurses´ professionalism as an important conducive factor. Openness, professional secrecy, earlier knowledge of eating disorder treatment, genuine interest, guidance and good interaction skills were considered as good qualities of a nurse. Informants experienced the Clinic as a place where they were able to discuss their eating disorder