Opiskeluhyvinvointi insinööriopiskelijoilla

Opiskeluhyvinvointi on kansanterveydellisesti merkittävä asia ja näin ollen mielenkiintoinen sekä tärkeä tutkimusaihe. Tämä opinnäytetyö liittyy laajempaan opiskeluhyvinvointihankkeeseen, jonka tavoitteena on opiskeluhyvinvoinnin edistäminen. Hanke pohjautuu Karasekin ja Theorellin (1990) työn vaativuus-hallinta-tuki-malliin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada lisää tietoa opiskeluhyvinvoinnista ja siihen liittyvistä tekijöistä. Tavoitteena oli saada tietoa insinööriopiskelijoiden opiskeluhyvinvoinnista sekä luoda pohjaa opiskeluhyvinvoinnin kehittämiselle. Opinnäytetyö toteutettiin keskivaiheessa opintojaan oleville insinööriopiskelijoille. Tutkimuskysymykset selvittivät millainen on opiskelijoiden kokema opintojen vaativuus, hallinta ja sosiaalinen tuki sekä kokemus omista opinnoistaan. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Opinnäytetyön tutkintamenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, minkä jälkeen vastaukset analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Kyselyyn vastasi yhteensä 283 opiskelijaa. Suurin osa (90,5 %) kyselyyn vastanneista oli miehiä. Opinnäytetyön tulosten perusteella Tampereen ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijat kokevat opiskelun leppoisana. Opiskelijat ovat myös ylpeitä saadessaan opiskella juuri tässä ammattikorkeakoulussa. Suurin osa haluaa jatkaa opintojaan, mutta myös poikkeuksia löytyy. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää laajemmassa opiskeluhyvinvointi-hankkeessa hyvää tutkimuskäytäntöä noudattaen. Opinnäytetyön tuloksia apuna käyttäen voisi selvittää kuinka naisvaltaisen alan koettu opiskeluhyvinvointi eroaa miesvaltaisen alan opiskeluhyvinvoinnista. Tutkimusta voitaisiin tehdä myös heterogeenisemmälle alalle, esimerkiksi tradenomiopiskelijoille, jotta nähtäisiin onko ryhmänsisäisillä sukupuolieroilla merkitystä opiskeluhyvinvoinnin kannalta. Lisäksi voisi selvittää onko aikaisemmalla koulutuspohjalla merkitystä opiskeluhyvinvoinnin kokemisessa tai onko suomalaisten ammattikorkeakoulu ja yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointi samankaltaista.This study is part of a wider student’s well-being project, which aims to promote student’s well-being. The project is based on the Karasek and Theorell (1990) model of work well-being. The objective of this study was to obtain more information about the student’s well-being and the relating factors. The survey was conducted among engineering students who are halfway through their studies. The study was carried out in collaboration with the Tampere University of Applied Sciences. The approach of this study was quantitative. The data were collected using a structured questionnaire, after which the responses were analyzed using SPSS software. According to the results, the engineering students at Tampere University of Applied Sciences found studying a convivial experience. The results of this study can be utilized also in other studies of the project. The results of this study could help to figure out how student’s well-being differ between the male- and female dominated fields. The study could also be conducted in a more heterogenous field, for example among Business Administration students, to find out whether the gender difference within a Degree Programme affects students’ well-being. Besides, it would be interesting to know if the former education background is relevant to the student’s well-being and whether the level of well-being is similar whether studying in University of the Applied Sciences or in University