Viljatilan laatukäsikirja. : Onko käsikirjan laatimisesta hyötyä pienelle viljatilalle?

Työ sai alkunsa pohdinnasta, missä kaikessa tietotekniikkaa voidaan hyödyntää maataloudessa, jotta raskaiden töiden osuus saataisiin vähenemään ja töitä voitaisiin järkiperäistää. Kestävän kehityksen koulutusohjelmassa on tullut esiin monia sellaisia asioita, joiden perusteella voidaan todeta, että maatalous, laatu, prosessien kehittäminen ja ympäristö nivoutuvat todella monin tavoin yhteen. Opinnäytetyöprosessi lähti liikkeelle siitä, että nuori viljelijä tarvitsi apua maatilan laatukäsikirjan laatimisessa. Po. käsikirja kuuluu Hyrian 1-vuotiseen maatalouden näyttötutkintoon. Työn tavoitteena on pohtia, hyötyykö pieni viljatilallinen laatukäsikirjan laatimisesta suhteessa sen tekemiseen käytettyjen työtuntien määrään. Työssä sovellettiin laatu- ja projektijohtamisen teorioita ja menetelmiä ja nykyisessä kestävän kehityksen koulutusohjelmasta saatuja tietoja ja taitoja. Tutkimusmenetelmänä käytettiin soveltuvin osin tapaustutkimuksen teorioita ja kirjallisuuslähteitä. Työssä päädyttiin siihen, ettei viljelijä (pieni tila/osa-aikainen viljelijä) hyödy laatukäsikirjan laatimisesta siinä määrin, että hän jaksaisi sitoutua siihen. Edut tulevat näkyviin vasta, kun viljellään suurta tilaa, jossa käytetään mahdollisesti ulkopuolista työvoimaa ja joudutaan miettimään koneiden käytön logistiikkaa ja joilla on mahdollisuus satsata tietotekniikan hyväksikäyttöön pelkästään kokeilumielessä. Laatu- ja ympäristöasiat ovat tätä päivää. Niihin tulee yhä useamman viljelijän tilan koosta riippumatta sitoutua, siksi tarvittaisiin po. kohderyhmää varten ohje tai opas, johon olisi yhdistetty teoria ja käytännön tieto. Ohjeita löytyy, mutta ne ovat hajallaan, eivätkä tavoita pientä hehtaarimäärää viljeleviä. Avainsanat laatu, prosessi, maatalous, ympäristö ja kehittäminen Sivut 22 s.The study started from the fact that the author has been involved in both the quality and process development positions for several years in her current job in the ICT field. In sustainable development education, the author has found that many equal rules also apply in agriculture, and that the quality, process development and the environment in many ways really revolve around together. In her own childhood the author had a dairy farm job, toilsomeness of which gets the author to realize how to utilize information technology to help in hard work and the rationalization of the work. The process started with the fact that a young farmer needed help in preparation of a farm quality manual. The manual in question is a part of Hyria’s 1-year agricultural proficiency test. The knowledge was collected from quality, process and agricultural know-how. The aim of this work is to consider the benefits of the quality manual for small farmers, in relation to the spent time for writing the quality manual. In her job the author has applied quality and project management theories as well as know-how gained from the present Degree Programme in Sus-tainable Development. The research methods, where applicable, are a case study of the theories and literature sources involved. The conclusion is, unfortunately, that the grain farmer (a small area / part-time farmer) does not benefit from the quality manual, insomuch that he is able to commit himself to it. The benefits will be visible only in greater farm size, which use external labor force and in which you have to think about the logistics of the use of machinery and have the opportunity to invest in information technology. Quality and environmental issues are current, thus more farmers should commit themselves to them, regardless of the size of the farm. There is a requirement to have instructions collected in a guide that would contain combined theoretical and practical knowledge. Instructions can currently be found, but they are scattered and grain farmers do not find them. Keywords Quality, Process, Agriculture, Environment, Development Pages 22 p