Viron kansalaisten työskentely Suomessa : Virolaislääkäreiden viihtyminen ja yhdenvertaisuuden kokeminen suomalaisessa työyhteisössä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia virolaislääkäreiden Suomeen muuton syitä, työyhteisöön sopeutumista ja yhdenvertaisuuden kokemista työssään verrattuna suomalaisiin kollegoihin. Viron kansalaisten työperäinen muutto Suomeen on lisääntynyt 2000-luvulla. Muuttajien joukossa on myös satoja lääkäreitä. Jotkut heistä ovat tulleet Suomeen töihin pysyvästi ja jotkut väliaikaisesti. Esille nousivat suomen kieleen, perehdytykseen ja rekrytointiin liittyvät ongelmat ja haasteet. Opinnäytetyöhön tehty tutkimus toteutettiin laadullisena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastattelut purettiin ja analysoitiin, minkä jälkeen kerättiin keskeiset tulokset ja tehtiin johtopäätökset. Haastateltavia henkilöitä tutkimuksessa oli yhteensä seitsemän: neljä virosta muuttanutta lääkäriä ja kolme suomalaista lääkäriä, jolla oli kokemusta työskentelystä virolaislääkäreiden kanssa Suomessa. Tutkimus osoitti, että erityisesti kehitettävää on suomen kielen tason arvioinnissa ja pereh-dytyksessä. Rekrytointikäytäntöön toivottiin myös tietynlaisia muutoksia. Yhdenvertaisuudesta ja virolaislääkäreiden arvostuksesta jäi erittäin positiivinen kuva, vaikka paikkakuntien välillä saattaakin olla hieman eroja. Jokainen haastateltava toi hyvin esille omia aiheeseen liittyviä näkökulmia ja ehdotuksia. Haastateltavilla oli erilaiset taustat ja kokemukset, joten toivat erittäin mielenkiintoisen näkökulman tutkittavaan aiheeseen. Suomen terveydenhuolto on entistä kansainvälisempi ja luo näin myös enemmän haasteita ja mahdollisuuksiakin. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Suomen Lääkäriliiton kanssa ja tarjoaa hyödyllistä tietoa Virosta Suomeen töihin tuleville lääkäreille.The aim of this thesis was to identify the reasons Estonian doctors move to Finland, to discover how they adapt to the work community in Finland and also to determine their perception of equality at work, compared to their Finnish colleagues. Their Finnish language skills, workplace orientation and recruitment problems and challenges were also reviewed. The thesis methodology was qualitative and data was collected by theme interviews. Altogether seven interviews were conducted with four Estonian doctors and three Finnish doctors who had experience in working with Estonian doctors in Finland. The study showed that in all the areas researched there is still room for improvements. In particular. Development targets were found to be required when evaluating the level of the doctors’ competence in Finnish language level and in workplace orientation. There was also room for improvement in the recruitment process, mainly for evaluating language skill. The equal treatment of Estonian doctors and respect overall was experienced as very positive, although there were some differences due the fact that doctors were in different locations. The interviewees had different backgrounds and experiences, so this created a very interesting perspective on the topics being studied. The Finnish healthcare is becoming even more international and thus creates more challenges and opportunities that would be recommended to be researched. The Thesis is assisted by the Finnish Medical Association and provides useful information for Estonian doctors, who come to work in Finland