Seinäjoen imago kokous- ja tapahtumakaupunkina

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millainen imago Seinäjoella on kokous- ja tapahtumakaupunkina. Opinnäytetyön ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, mitä imagolla todellisuudessa tarkoitetaan. Toisena tavoitteena oli perehtyä kaupungin imagon muodostumiseen sekä löytää mahdollisia keinoja imagon kehittämiseen. Opinnäytetyön kolmantena tavoitteena oli tutkia Seinäjoen imagon tämänhetkistä tilannetta sekä siihen vaikuttaneita tekijöitä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa perehdytään aluksi imagon käsitteeseen sekä kaupungin imagon muodostumiseen. Tämän jälkeen käsitellään imagon kehittämistä sekä kaupunkimarkkinointia. Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja se toteutettiin internet-kyselynä. Tutkimukseen vastasi yhteensä 70 vastaajaa, joista suurin osa oli 51–60 -vuotiaita. Tutkimustulokset osoittivat, että suurimmalle osalle vastaajista Seinäjoesta tuli ensimmäisenä mieleen Tangomarkkinat. Tuloksista ilmeni, että Seinäjoen imagossa on vielä kehitettävää, jotta kaupungista saadaan vetovoimainen ja houkutteleva tapahtumakaupunki. Vastaajista 77 % koki Seinäjoen imagon vähintään hyväksi ja puolestaan 23 % tyydyttäväksi. Näin ollen lähes joka neljäs kokee kaupungin imagon huonoksi. Sijainti nähtiin sekä suurimpana vahvuutena että heikkoutena Seinäjoella. Tästä johtuen markkinoinnissa olisi hyvä tuoda esiin hyvät kulkuyhteydet kaupunkiin, jotta kynnys järjestää tilaisuus Seinäjoella madaltuisi. Avoimissa vastauksissa nousi esiin useita hyviä neuvoja, jotka vastaajat näkivät tärkeäksi osana kaupungin imagon kehittämistä. Näitä ominaisuuksia olivat muun muassa kulttuuri-imagoon keskittyminen sekä palvelun laadulla erottuminen.The purpose of this thesis was to find out what kind of image Seinäjoki has as a conference and event city. The first objective was to find out what image refers to in reality. The second objective was to study the forming of the image of the city and to find possible methods for developing this image. The third aim was to study the present situation of the image of Seinäjoki and the factors which have influenced it. The theory part of the thesis deals with the concept of image and the forming of the image of a city. After this, image development and city marketing are dealt with. The study was quantitative and it was realized with questionnaires. A total of 70 respondents answered to the survey. Most of them were 51 to 60 years of age. The results showed that when thinking of Seinäjoki, most of the interviewees had an association with the Tango Festival. According to the results, the image of Seinäjoki has still much room for improvement in order for the city to be an attractive city for events. 77 % of the interviewees experienced that the image of Seinäjoki is ‘at least good or better’. By contrast, 23 % of interviewees said that the city’s image is ‘satisfactory’. The location of the city was seen both as the biggest strength and the biggest weakness. Due to this, it is recommendable to highlight good access to the city in marketing, so that it would be easier for potential customers to organize events in Seinäjoki. The interviewees mentioned some good advice to improve the image of Seinäjoki. For example, focusing on the culture and the quality of service was seen as essential