Ensihoidon simulaatioharjoittelu oppimismenetelmänä - opiskelijan näkökulma

Lopputyön tarkoitus on tutkia opiskelijoiden käsityksiä ensihoidon simulaatioharjoittelusta. Ohjaavana teoriana toimii tavoiteorientaatioteoria. Simulaatioharjoittelu on oppimismenetelmänä verrattain uusi, joten sen tutkiminen on tärkeää. Tavoiteorientaatiot ovat yhteydessä siihen, miten yksilöt tulkitsevat ja hahmottavat oppimisympäristöä. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Miten tavoiteorientaatiopiirteet heijastuvat opis-kelijoiden puheessa? Miten opiskelijat tulkitsevat ja kokevat simulaatioharjoittelun op-pimisympäristönä? Tutkimusmenetelmänä on puolistrukturoitu haastattelu, informant-teina on kaksi ensihoidon opiskelijaa Arcadasta. Haastateltavien valinnassa käytetään strategista valintaa, tarkoituksena löytää kaksi mahdollisimman eri tavoin ajattelevaa opiskelijaa. Tulkintaa ohjaa abduktiivinen päättely, analyysimenetelmänä on sisällönanalyysi. Tuloksista nousee esille, että opiskelijat käsittävät suurimman osan oppimisympäristöstä yhdenmukaisesti, mutta erilaisia orientaatiopainotuksia on havaittavissa. Toisen haastateltavan puheessa on viitteitä menestysorientaatiosta. Toisen haastateltavan puheessa on viitteitä suoritusorientoituneisuudesta. Eri orientaatiopainotukset auttavat ymmärtämään opiskelijoiden erilaisia käsityksiä ja lähestymistapoja simulaatioharjoitte-lussa. Haastateltavat tuovat esille sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia oppimis- ilmapiiristä. Yhteisöllisyys luokassa, luokkakavereiden tuki ja yhteiset pelisäännöt edistävät myönteistä ilmapiiriä. Kielteinen ilmapiiri laskee mielialaa ja vaikuttaa kielteisesti suoritukseen. Tuloksista käy ilmi, että simulaatioharjoittelu on oppimis-menetelmänä kokonaisvaltainen ja herkempi kuin perinteinen luento-opetus. Simulaa-tioharjoittelu nostaa esille moninaisia ja vahvojakin tunteita. Pettymyksen tunne voi olla esimerkiksi niin vahva, että suorituksen jälkeen palautetta on vaikea ottaa vastaan. Pa-lautteen antamisessa onkin tärkeää keskittyä niihin ajattelumalleihin, jotka johtavat vir-heeseen, ei yksittäiseen virheeseen ja keskittyä virheistä oppimiseen syyllistämisen si-jaan. Tärkeää on myös oppia toimimaan virheiden sattuessa, jolloin ajatukset keskittyvät virheen ilmaantuessa korjaaviin toimiin, epäonnistumisen tunteiden sijaan.Syftet i examensarbetet är att studera studerandes uppfattningar om akutvårdens simuleringsövning som inlärningsmetod. Målorienteringsteori fungerar som vägledande teori i arbetet. Simuleringsövningen är en relativt ny inlärningsmetod och det är viktigt att stu-dera det mera. Målorientering har att göra med hur individerna tolkar och uppfattar inlärningsmiljön. Forskningsfrågorna är följande: Hur blir målorienteringsdragen reflekte-rad i studerandens diskussion? Hur tolkas och upplevs simuleringsövningens inlär-ningsmiljö av studeranden? Forskningsmetoden är halvstrukturerad intervju. Informan-terna är två akutvårdstuderandena från Arcada. Studerandena väljs genom strategisk val med avsikt att hitta två informanter som skiljer i sitt tänkande. Tolkningen styrs av ab-duktiv deduktion och analysmetoden är kvalitativ innehållsanalys. Resultatet påvisar att studeranden uppfattar inlärningsmiljön mestadels på samma sätt, men olika orienteringar kan också upptäckas. Den ena informanten visar dragen på succé-orientering. Den andra informanten visar dragen på prestation-orientering. Det är viktigt att lyfta fram de olika orienteringar studerandena har för att kunna förstå bättre studerandes olikhet i simule-ringsövning. Båda informanter lyfter fram båda positiva och negativa erfarenheter av stämningen. Gemenskap, stöden från klasskamraterna och gemensamma spelregler främ-jar positiv stämning. Negativ stämning minskar hållbarhet i utförandet och minskar sin-nesstämningen. Resultatet påvisar att simuleringsövning är en genomgående och känslig inlärningsmetod. Inlärningssituation lyfter fram mångsidiga och också starka känslor. Efter svagare utförandet kan studerandena vara så besviken, att det är svårt att ta emot feedbacken. Därför ska man i debriefingen fästa uppmärksamhet till tankeprocesserna som leder till misstagen och inte på enskilda fel. Också att man koncentrerar sig på att lära sig från misstag i stället för att skylla på individer. Viktigt är också att studerandena utvecklar förmågan att kunna hantera situationer när misstag uppstår, så att man kan koncentrera till att rätta situationen i stället för negativa känslor.In this thesis the focus is in studying the perceptions that students have about emergency care simulation training. The guiding theory is goal orientation theory. As a learning method simulation training is relatively new and therefore more knowledge is needed. Goal orientations are connected with how individuals interpret and perceive learning en-vironment. The research questions are following: How are goal orientation traits reflected in students’ speech? How do students interpret and experience simulation training as a learning environment? The study method is semi-structured interview. Interviewees are two emergency care students from Arcada. Students are selected with strategic assign, in order to find two students who differ in their way of thinking. Interpretation is guided by abductive reasoning; content analysis is used as a method. The results show that students comprehend most of the learning environment similarly, but differentiating orientations are also identified. With the other interviewee aspects of success orientation can be traced. With the other interviewee aspects of performance orientation can be traced. Both interviewees state both positive and negative experiences of learning environment. Social connectedness, support from classmates and shared rules contribute for positive environ-ment. The results show that simulation training is an all-encompassing and sensitive learning method. Learning environment lifts up diverse and also strong emotions. After unsatisfactory performances students can be so disappointed that it is hard for them to receive feedback. Therefore when giving feedback it is important to concentrate in thought processes behind, not on isolated mistakes and to concentrate on learning from mistakes instead of accusing individuals. It is also important to learn readiness to react when faced with difficulties. This helps students to concentrate in correcting activities, instead of negative feelings