Valmistuvien sairaanhoitajien osaaminen perus- ja hoitotason elvytyksessä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa

Uusin elvytyksen Käypä hoito -suositus julkaistiin helmikuussa vuonna 2011. Hoitosuosituksen avulla pyritään takaamaan kaikille sydänpysähdyspotilaille tehokkain mahdollinen niin maallikoiden kuin ammattilaisten (työtehtävässä) toteuttama elvytys. Tärkeässä roolissa on uhkaavan sydänpysähdyksen ehkäiseminen tehostaen peruselintoimintojen häiriön tunnistamista ja varhaisen hoidon aloittamista. Hoitosuosituksen tavoitteena on turvata tehokas ja laadukas peruselvytys, eli painelu- puhalluselvytys, ja mahdollisimman nopea defibrillaatio neuvovalla laitteella, käsittäen niin hoitolaitokset kuin muutkin kohteet. Lisäksi huomiota kiinnitetään tavoitteellisesti potilaan hoitoon onnistuneen elvytyksen jälkeen. Opinnäytetyössä tutkittiin valmistuvien sairaanhoitajien osaamista perus- ja hoitotason elvytyksessä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulusta keväällä 2014 valmistuvat sairaanhoitajat, jotka ovat suorittamassa syventäviä opintoja. Kohdejoukko edustaa seuraavaksi työelämään siirtyviä sairaanhoitajia, joilla tässä vaiheessa opintoja tulisi olla edellytykset elvytystilanteen hoitamiseen oikeaoppisesti ja hoitosuositusten edellyttämällä tavalla. Tutkimuksen kysely lähetettiin noin 60 opiskelijalle sähköpostitse suuntaavia opintoja opettavien opettajien kautta. Kyselyä levitettiin syksyllä 2011 opintonsa aloittaneille sairaanhoitajaopiskelijoille myös hyödyntämällä sosiaalista mediaa. Kyselyyn vastasi 13 opiskelijaa. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tulosten perusteella sairaanhoitajaopiskelijoiden vahvimpia osa-alueita elvytystilanteessa oman osaamisensa suhteen olivat puoliautomaattisen defibrillaattorin käyttö sekä painelu- puhalluselvytys. Tästä huolimatta kyselyn tuloksista kävi ilmi, että painelu- puhalluselvytyksen osaamisessa oli puutteita ja varsinkin lasten elvytyksen suhteen tiedot olivat selvästi heikompia. Lisäksi yli puolet vastaajista koki, että sekä elvytyksen teoriaopetusta että käytännön harjoituksia oli ollut opintojen aikana liian vähän.The latest current care guidelines were published in February in 2011. These guidelines aim to guarantee all cardiac arrest patients the most effective basic and advanced resuscitation. In order to prevent cardiac arrests, attention should be focused on recognizing the dysfunction of vital functions and starting the treatment in early stage. The purpose of the care guidelines is to secure effective basic resuscitation of high quality, in other words cardiopulmonary resuscitation (CPR) and defibrillation with a semi-automated external defibrillator in hospital- and other circumstances. In addition, it is important to pay attention to the care of the patient after successful resuscitation. In this thesis the basic and the advanced resuscitation competence of graduating nurses was examined. The target group was the nurses in their advanced special studies, graduating 2014 from JAMK University of Applied Sciences. The target group represents the new nurses, starting their career, who at this stage of their studies should be able to take care of the resuscitation situation following the current care guidelines. The survey was sent to approximately 60 nursing students by email and with the help of social media. Thirteen students answered the survey. The survey was executed as a quantitative survey. According to the results the students estimated that the best parts of their competence were using the semi-automated external defibrillator and CPR. In spite of the students’ estimations, results showed lack of competence in CPR skills. Especially, the respondents’ knowledge concerning children’s CPR was found inadequate. In addition, over half of the respondents felt that there hadn’t been enough theoretical education and practical training during their studies