Sairaanhoitajien täydennyskoulutuksen hyödyllisyys sairaanhoitajien arvioimana

Tiivistelmä. Pokela, Eerikki. Sairaanhoitajien täydennyskoulutuksen hyödyllisyys sairaanhoitajien arvioimana. Helsinki, kevät 2014, 38 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja (AMK). Tekniikan ja lääketeollisuuden kehittyessä, väestön ikääntyessä ja resurssien vähentyessä sairaanhoitajien tulee pysyä mukana kehityksessä kyetäkseen tarjoamaan laadukasta ja turvallista hoitoa. Terveydenhuollon ammattihenkilön suunnitelmallisen koulutuksen turvaamiseksi on laadittu useita lakipykäliä, suosituksia, laatuvaatimuksia sekä sairaanhoitajien eettinen ohje. Täydennyskoulutusta on tarjolla runsaasti ja työyhteisön jäsenet käyvät koulutuksissa epäsäännöllisin väliajoin, joten koulutuksen laadullisesta ja määrällisestä riittävyydestä sekä sen hyödyllisyydestä on työlästä kerätä tietoa. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kerätä sairaanhoitajien kokemuksia täydennyskoulutuksen hyödyllisyydestä sekä kerätä sairaanhoitajien esittämiä kehittämisideoita täydennyskoulutuksen hyödyntämiseen. Tämän opinnäytetyön tietopohja koottiin täydennyskoulutukseen liittyvistä lakiteksteistä, suosituksista ja ohjeista. Käsittelin myös oppimista sekä opitun tiedon jakamista työyhteisössä. Opinnäytetyötä varten laadin HUS:n Herttoniemen sairaalan leikkausosaston sairaanhoitajille kyselylomakkeen, jonka avulla selvitin kuinka hyödylliseksi sairaanhoitajat arvioivat täydennyskoulutuksensa ja millaisia kehittämisideoita koulutuksen hyödyntämiseen he esittävät. Opinnäytetyön päätulos on tieto siitä, että kyselyyn osallistuneiden sairaanhoitajien mielestä täydennyskoulutus on hyödyllistä, sitä pystytään hyödyntämään hyvin hoitotyössä ja sitä on riittävästi. Vastaajilta saatiin hyviä ideoita koulutuksen hyödyllisyyden lisäämiseksi. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että osaston täydennyskoulutus on hyvin organisoitu ja koulutusten aiheet on hyvin valittu. Tulosten pohjalta voidaan myös sanoa, että työntekijän ikä ei vaikuta hänen motivaatioonsa kouluttautua. Täydennyskoulutuksen hyödyllisyyden parantamisideoista huomattiin, että työntekijät ovat mieltyneet yhteisöllisiin ja käytännönläheisiin tiedon jakamisen menetelmiin. Asiasanat: sairaanhoitajat, täydennyskoulutus, hyödyllisyys, kehittäminenRapidly developing technology and pharmaceutical industry, aging population and decreasing resources are the main challenges for nurses today. To be able to keep up with the development and continue offering patients safe and high- quality care, nurses are obliged to participate in continuing education. Several laws, recommendations, quality requirements and the nurse’s code of ethics are designed to ensure organized continuing education for all nurses. However, the vast supply of varied continuing education and mixed attendance schedules make it time-consuming for the management to assess the quality, quantity and usefulness of different courses and workshops. The purpose of this thesis was to find out how useful nurses evaluate their continuing education and to gather nurses’ ideas for increasing the usefulness of their continuing education. This thesis consists of the results that were gathered with a questionnaire given to the nurses working in the operating unit of HUS Herttoniemi hospital. The theoretical frame of this thesis is based on continuing education related recommendations, guidelines and legal text. The concepts of learning and information sharing in the working community are also explored. This thesis includes ideas for improving the usefulness of continuing education, based on the answers in the questionnaire by the nurses of the operating unit. The main results of my thesis showed that the nurses felt that the continuing education they received was useful, good in quantity and something they could make us of in their daily work. They also told a number of good ideas for improving the usefulness of continuing education. In conclusion the continuing education is well organized and the themes of educational courses have been well chosen. I also noticed that the age of the employee did not affect the motivation towards learning. When studying the nurses’ improvement ideas I noticed that they seemed to favour communal and practical methods for information sharing