LÄHEISTEN MERKITYS MIELENTERVEYSKUNTOUTUJILLE : kokemuksia asumisyksiköstä

Pouttu Pasi. Läheisten merkitys mielenterveyskuntoutujille. Kokemuksia asumisyksi-köstä. Helsinki, syksy 2013, 68s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen merkitys läheisillä ihmisillä on heidän näkökulmastaan tarkasteltuna mielenterveyskuntoutusyksikön asuk-kaiden elämässä sekä millaisia kokemuksia ja ajatuksia läheisillä on asukkaiden elämään liittyen. Läheisille toimitettiin lomakekysely, jossa oli avoimia kysymyksiä. Opinnäytetyön tulosten tarkoituksena on edistää asumisyksikön asukkaiden elämänlaatua tuomalla esille asioita, joihin ei ehkä aiemmin ole niin paljon kiinnitetty huomiota. Henkilökunta voi saatujen vastausten pohjalta arvioida ja kehittää asumisyksikön toimintaperiaatteita ja käytäntöjä. Lisäksi läheiset, jotka toimivat tämän tutkimuksen suorina tiedonantajina, voivat osallistumisensa kautta kokea saavansa tukea ja voimaantumista haastavassa tilanteessaan. Tiedolla on myös laajempi merkitys mielenterveyskuntoutujien ja asumispalveluyksiköiden asukkaiden elämässä. Välillisesti hyötyjiä ovat kaikki osapuolet: asukkaat, omaiset, ystäväpiiri ja asumisyksikön henkilökunta sekä laajemmin nähtynä koko mielenterveysalan toimintakenttä. Suuri osa tutkimukseen liittyvän asumisyksikön asukkaista on vastausten perusteella tiiviisti yhteydessä vanhempiinsa, sisariinsa ja muihin sukulaisiinsa tai ystäviinsä. Tieto siitä, miten läheiset ihmiset kokevat osallisuutensa asukkaiden elämässä ja kuntoutumisessa, on kiinnostavaa ja tärkeää. Etenkin kun läheisten ääni jää sosiaali- ja terveyden-huoltoalalla kovin usein kuulumatta. Laadullisessa opinnäytetyössä kohdejoukko on valittu harkiten, ja tutkimuksessa on käytetty sisällönanalyysimenetelmää, jossa lomakekyselyyn vastanneiden läheisten kokemukset on käsitelty erilaisten teemojen kautta. Tutkimustulokset osoittavat selvästi, että läheisillä on suuri merkitys asukkaiden elämässä ja että he ovat pääosin aina tavoitettavissa, kun asukas haluaa puhelimitse tai ta-paamisten merkeissä läheisensä kohdata. Läheiset kokevat ajoittain surua, ahdistusta ja pelkoa liittyen asukkaan elämään, tapaamisiin sekä etenkin tulevaisuuden näkymiin. Esille tuli myös positiivista suhtautumista, iloa ja luottamusta osoittavia kommentteja, joissa esimerkiksi uskottiin asioiden järjestyvän myös jatkossa ihan hyvin. Asumisyksikkö koetaan läheisten puolelta pääsääntöisesti luotettavana ja toiminnoiltaan hyvänä, mutta myös kehittämisehdotuksia tuli. Läheiset toivovat henkilökunnalta muun muassa enemmän yksilöllistä aikaa asukkaille, enemmän tapaamisia ja yhteisiä tilanteita asukkaan, läheisten ja henkilökunnan kesken sekä selkeämpää omahoitajajärjestelmää. Läheiset toivovat lisää, vaikka vain pienimuotoisiakin, yhteisiä tilaisuuksia asukkaiden, heidän ja työntekijöiden välillä. Tapaamisilla voidaan tukea sosiaalisten suhteiden ylläpitoa ja positiivista kehittymistä. Asiasanat: mielenterveys, mielenterveyskuntoutujat, skitsofrenia, asumispalvelut, kokemukset, asukkaat, läheisetThe role of close ones to mental health rehabilitators. Experiences from a housing unit. 68 p., 3 appendices. Helsinki, autumn 2013. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this qualitative study was to examine the role played by the close ones in the lives of mental health rehabilitation unit residents, as well as relatives or friends experiences and ideas related to residents´ lives. The close ones were sent a survey with open-ended questions. The purpose of the results of this research is promoting a better life for the housing unit residents by bringing to attention issues that had not previously received much attention. On the basis of the replies, the staff will be able to develop housing unit policies and operational practices. In addition the close ones, who act as direct informants of this study, can feel support and empowerment in their challenging situation by participating in this study. The information also has a broader and more general meaning in the lives of mental health rehabilitators and housing unit residents. Indirectly, the beneficiaries are all stakeholders: residents, relatives, friends and housing unit staff, as well as the broader mental health field of action. The great majority of the housing unit residents are in close contact with their parents, siblings and other relatives or friends. Information about how the close people experience their involvement in the lives and rehabilitation process of the residents is interesting and important, especially when the voice of the close ones is often unheard. The research target group of my qualitative study has been selected carefully and I have favoured an analysis method where the voice of the respondents comes out very clearly. The study results show clearly that the close ones have great importance to the residents, and that they are mostly available when a resident wants to phone or meet them. At times the close ones feel sadness, anxiety and fear related to residents´ lives, meetings, as well as future prospects. The responses also indicate that the close ones often are despite the challenges and difficulties confident that rehabilitation care and living arrangement are going well also in the future. In general the housing unit is considered reliable and good, but also the suggestions to improve the unit were reflected in the results of this study. The close ones hope for more time to give for individual residents, more meetings together with residents and staff and close ones. And they also hope clearer primary nursing system. In addition they desire for more even small-scale events. Then the social relationships can be further improved. Keywords: mental health, schizophrenia, housing service, rehabilitee, close ones, experiences