Upplevelsen av hur fysioterapi i hemmiljö inverkar på vardagen för äldre patienter och deras närståendevårdare : En kvalitativ studie om fysioterapi i hemmet

Detta är ett kvalitativt examensarbete om fysioterapi i hemmiljö för patienter med närståendevårdare. Syftet är att utreda upplevelsen av fysioterapi i hemmiljö för svenskspråkiga personer med närståendevårdare samt utreda betydelsen av att fysioterapin ges på patientens modersmål. Frågeställningarna är : Vilken inverkan upplever patienter med närståendevård som får fysioterapi i hemmiljö 1 gång i veckan i 10 veckor att fysioterapin har på deras vardag? Vilken inverkan upplever närståendevårdare att det har på deras vardag att personen de vårdar får fysioterapi i hemmiljö 1 gång i veckan i 10 veckor? Vilken betydelse har det att fysioterapeuten pratar patientens modersmål? Som insamlingsmetod har halvstrukturerad temaintervju använts och datan analyserats med innehållsanalys enligt long-table approach. Informanterna var i slutskedet av sin rehabilitering eller hade avslutat den högst fyra månader innan intervjun. Personer med minnesstörningar uteslöts. Patienterna upplevde att fysioterapin haft en positiv inverkan på vardagen, förbättrat ADL-funktionerna och gärna skulle få fortsätta. Närståendevårdarna upplevde att fysioterapin underlättat vardagen och att det var positivt att fysioterapin skett i hemmiljön. Språkmässigt ansåg informanterna att det är viktigt för äldre och sjuka att få prata sitt modersmål. Detta arbete tyder på att rehabilitering i hemmiljö för äldre personer med närståendevårdare upplevs som viktigt och i vissa fall även bättre än rehabilitering på en avdelning.This is a qualitative thesis of physiotherapy in the home environment for patients with an informal carer. The aim is to investigate the experience of physical therapy in the home environment for Swedish speaking people with informal carer and to investigate the im- portance that the physiotherapy is given in the patient ́s mother tongue. The questions are: What impact do patients with informal care receiving physical therapy in the home environment once a week for 10 weeks experience that physiotherapy has on their every- day lives? What impact do the informal carers experience that it has on their everyday lives that the person they are taking care of is receiving physical therapy in the home en- vironment once a week for 10 weeks? What importance does it have that the physiothera- pist speaks in the patient ́s mother tongue. Semi structured theme interview has been used as the collection method and the data has been analyzed by content analysis according to long-table approach. The informants were in the final stage of their rehabilitation or had ended it earlier than four months before the interview. People with memory disorders were excluded. The patients experienced that the physical therapy had a positive impact on their everyday lives, improved ADL-functions and would gladly continue with it. The informal carers experienced that the physical therapy facilitated their everyday lives and that it was positive that it occurred in the home environment. Language-wise, the inform- ants felt that it is important for the elderly and sick to be able to speak in their mother tongue. This thesis suggests that rehabilitation in the home environment for elderly peo- ple with informal carers is experienced as important and in some case even better than rehabilitation in a unit.Tämä kvalitatiivinen tutkimus käsittää omaishoitajan hoitamien potilaiden saamaa fysioterapiaa kotiympäristössä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten omaishoitajien hoitamille ruotsinkielisille henkilöille suunnattu fysioterapia kotiympäristössä koetaan, sekä mikä merkitys sillä on, että fysioterapia toteutetaan potilaan äidinkielellä. Tutkimuskysymykset kuuluvat: Miten omaishoitajan hoitamat potilaat, jotka saavat fysioterapiaa kotiympäristössä kerran viikossa kymmenen viikon ajan, kokevat, että fysioterapia vaikuttaa heidän arkielämäänsä? Miten omaishoitajat kokevat, että heidän hoitamansa henkilön saama fysioterapia kerran viikossa kymmenen viikon ajan vaikuttaa heidän arkielämäänsä? Mikä merkitys sillä on, että fysioterapeutti puhuu potilaan äidinkieltä? Keräysmenetelmänä on käytetty puolistrukturoitu teemahaastattelu, ja tiedon analysointiin on käytetty sisältöanalyysi long-table approachin mukaan. Tiedonantajien kuntoutus oli pian päättymässä, tai se oli päättynyt enintään neljä kuukautta ennen haastattelua. Muistisairaat poissuljettiin. Potilaat kokivat, että fysioterapialla oli ollut myönteinen vaikutus heidän arkielämäänsä, että se oli parantanut päivittäisiä toimintoja ja mielellään saisi jatkua. Omaishoitajat kokivat, että fysioterapia oli helpottanut arkielämää, ja että oli myönteistä, että fysioterapia oli toteutunut kotiympäristössä. Kielen osalta tiedonantajat olivat sitä mieltä, että ikääntyvien ja sairaiden on tärkeä saada puhua omaa äidinkieltään. Tutkimus osoittaa, että omaishoitajien hoitamien ikääntyvien henkilöiden kuntoutus kotiympäristössä koetaan tärkeäksi ja joissakin tapauksissa paremmaksi kuin kuntoutus laitoksessa