Ikääntyvien hoitajien työn kuormittavuuden kokeminen vanhustyössä

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata, miten ikääntyvät hoitajat kokevat työn kuormituksen vanhustyössä ja mitkä tekijät aiheuttavat kuormitusta. Tutkimus tehtiin yhdessä palvelukeskuksessa ja yhdessä tehostetun palveluasumisen yksikössä, joissa hoidetaan pitkäaikaisia vanhuspotilaita. Tavoitteemme oli nostaa esille seikkoja, joihin työyksiköt voivat jatkossa kiinnittää huomiota tukeakseen ikääntyvien hoitajien työelämässä pysymistä. Opinnäytetyömme lähestymistapa oli laadullinen ja tiedonkeruumenetelmänä oli esseekirjoitelma annetuista aiheista. Aihetta kartoittavat kysymykset annoimme kahdeksalle yli 10 vuotta kokopäiväisesti vuorotyötä tehneelle yli 45-vuotiaalle hoitajalle. Vastaukset analysoimme sisällön analyysiä käyttäen. Vastauksista nousi selkeästi esille henkilöstömitoituksen riittämättömyys. Hoitoympäristön epäkohdat, asuk-kaiden lisääntynyt hoidon tarve ja vuorotyö koettiin kuormitustekijöinä. Fyysisestä kuormittumisesta seurasi tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Työ koettiin liian raskaaksi. Vuorotyön koettiin aiheuttavan univaikeuksia, ja palautuminen tuntui vaikealta varsinkin yövuoron jälkeen. Psyykkiset kuormitustekijät liittyivät työn aiheut-tamaan aikapaineeseen; koettiin kiirettä ja ajan riittävyyden ongelmia. Koettiin ajoittain liian suurta vastuuta tai epätasaista työtaakan jakautumista. Psyykkinen kuormittuminen aiheutti työnhallinnan heikkenemistä, joka koettiin riittämättömyyden tunteena, työasioita mietittiin vielä kotona ja kiireessä asioita jäi tekemättä. Työpäivän jälkeinen väsymys ilmeni ärtymyksenä tai pahana mielenä, joka taas aiheutti kyllästymistä ja motivaation puutetta. Sosiaalisia kuormitustekijöitä vastauksista nousi työyksikön toimintamalliin ja johta-miseen liittyen. Koettiin ongelmia työn sujuvuudessa sekä liiallisten oheistöiden muodossa. Työvuorosuunnit-telussa koettiin myös ongelmia. Esimiehen kannustuksen ja palautteen puute koettiin kuormittavana. Jotta ikääntyvien hoitajien työelämässä pysymistä voidaan tukea, täytyisi työyksiköihin saada riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Asukkaiden hoidon tarpeen lisääntymisen myötä myös työ muuttuu fyysisesti raskaammaksi, joten tarpeeksi suurella henkilökunnan määrällä saadaan työtä jaettua eikä yhden hoitajan vastuu ja fyysinen työskentely käy liian raskaaksi. Ikääntyvien hoitajien kohdalla myös työvuorosuunnittelulla voidaan vaikuttaa työssä jaksamiseen. Yövuoro-jen jälkeinen palautuminen koettiin vaikeaksi, joten työvuorot tulisi suunnitella niin, että yövuorojen jälkeen tulee tarpeeksi pitkät lepoajat, jotta työntekijä ehtii palautumaan kunnolla. Autonominen työvuorosuunnittelu auttaisi työntekijää itse suunnittelemaan hänelle sopivan työrytmin. Esimiehen tuella on myös suuri merkitys.The purpose of this study was to describe how the aging practical nurses experienced the work load in elderly care and what factors caused the load. The research was done in a service center and in an en-hanced sheltered housing unit, which concentrate in the treatment of long-term elderly patients. Our objective was to bring out the facts on which work units can focus in order to the support of older nurses to stay longer in working life. The approach of our study was qualitative whereas the research method was essay-writing on the basis of the given questions. We gave the questions to eight over 45-year-old nurses who had done over ten years full-time shift work in above-mentioned places. The material was analysed with qualitative con-tent analysis. The responses revealed clearly the inadequacy of human resources. The ills of the care environment, the inhabitants’ increased need for treatment and shift work were seen as stress factors. Physical work load was followed by musculoskeletal body ailments. The work was seen to be too heavy. Shift work seemed to cause sleeping problems and recovery after the night shift is difficult. Mental stress factors were related to the time pressure caused by work; there was a feeling of hurry and problems of time sufficiency. From time to time the workers considered of having too great a responsibility or uneven division of work load. Mental stress caused a loss of work management which was experienced as a sense of inadequacy, and the work subjects were still thought about at home and in a hurry some things were left undone. The fatigue after the working day showed as annoyance or as an ill feeling, which in turn resulted in boredom and lack of motivation. From the material also arose some social load factors related to the operations model and management of the work units. There were problems in the smoothness of the work and in the amount of excessive jobs. Shift planning was also considered as a problem and the lack of support and feedback for the manager was seen as burdening. In order to support the aging nurses to stay longer in working life, the work unit should have adequate professional staff. When the residents’ need for treatment increases the work becomes physically heavier. Enough staff helps to share the responsibilities and thus the responsibility and the physical stress of one nurse will not be too heavy. When talking about aging nurses the shift planning can also increase coping at work. Recovery after the night shifts was considered difficult. The shifts should be planned so that after the night shift there will be enough time for resting so that the worker has time to recover properly. Self-governing shift planning would help the employees to plan themselves a suitable rhythm. It is also very important for the manager to support the employees