Pasilan asukastalo kotouttajana : työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden näkökulma

Hassinen, Erja. Pasilan asukastalo kotouttajana. Työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden näkökulma. Helsinki, kevät 2013, 69 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi(AMK). Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen toimeksiantajanaan Pasilan asukastaloa hallinnoiva Kalliolan Setlementti. Helsingin Itä-Pasilassa sijaitseva Pasilan asukastalo on alueen matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Vuonna 2008 perustettu asukastalo toimii Kallio-lan setlementin ja Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kumppanuussopimuksella Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) projektirahoituksen turvin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden näkemyksiä Pasilan asukastalon monikulttuurisesta työstä ja sen merkityksestä maahanmuuttajien kotoutumiselle. Teoreettisessa osassa käsiteltiin kotoutumista ja akkulturaatioteoriaa, osallisuutta sekä setlementti- ja yhteisötyötä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Empiirinen tutkimusaineisto koostui yhteensä kuuden asukastalon työntekijän ja yhteistyökumppanin yksilöllisistä teemahaastatteluista. Haastateltavista neljä oli asukastalon maahanmuuttajatyössä toimivaa työntekijää ja kaksi yhteistyökumppania. Haastattelut tehtiin joulukuun 2012 ja tammikuun 2013 aikana. Litteroitu aineisto analysoitiin käyttämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Teemahaastatteluissa tuli esiin kansalaisjärjestöjen merkitys arjen työssä lähellä maahanmuuttajia. Kielitaito, työ, kouluttautuminen ja sosiaaliset suhteet nähtiin avaimina hyvään kotoutumiseen. Pasilan asukastalo tukee maahanmuuttajien kotoutumista monipuolisesti: osallistaminen, yhteisöllisyys, tasavertaisuus ja matala kynnys ovat tärkeitä työmenetelmiä asukastalon arjessa. Maahanmuuttajien vertaisohjaus nähtiin merkityksellisenä työmuotona, jota kehitetään uudessa projektissa ja toivottaisiin levitettävän laajemminkin. Asukastalo on vahvasti verkostoitunut, mutta esimerkiksi vanhuspalveluiden ja koulujen suuntaan toivottiin lisää yhteistyötä. Esiin nousi huoli omista yhteisöistään syrjäytyneistä maahanmuuttajista. Kehittämisideana toivottiin esimerkiksi lisää sekä suomen että muiden kielten opetusta, esimerkiksi somalin kielen kurssia luku- ja kirjoitustaidottomille aikuisille. Asiasanat: maahanmuuttajat, kotoutuminen, monikulttuurisuus, yhdyskuntatyö, setlementtiliike, osallisuus, akkulturaatio, asukastilatHassinen, Erja. Pasila Community House as immigrants’ integrator. Viewpoints of workers and co-workers. 69 p., 1 appenix. Language: Finnish. Helsinki, Spring 2013. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. This thesis was carried out in co-operation with working life partner Pasila Community House and Kalliola Settlement. In Eastern-Pasila, Helsinki located community house is a low threshold’s meeting point. It was founded in 2008 in co-operation with Kalliola Settlement and Helsinki City Social Services and is funded by Finland’s Slot Machine Association’s (RAY) project funding. The purpose of this study was to gain knowledge of workers’ and co-workers´ view point on Pasila Community House’s multicultural work and its meaning to immigrants’ integration. The theoretical part dealt with integration, acculturation, complicity as well as settlement and community work. This thesis was carried out as a qualitative study. Theme interview was used as a method. All together six persons were interviewed in the December 2012 and January 2013. Four of the interviewees were workers or voluntary workers of Pasila Community House and two of them were co-workers. The interviews were recorded and transcribed and after that analyzed. The data was analyzed using content analysis, and the premise of the analysis was theory-orientated. The results showed the value of civic organizations. Pasila Community House sup-ported immigrants in many ways: participation, community learning, equality and low threshold were important methods in their daily work. Language skills, work, studies and social relations were seen as key factors towards good integration. Peer counselling is being developed in a new project and it is wished to be spread out on a wider basis. Community House works strongly together with different networks, but more co-operation is wished towards elderly people’s services and schools, for instance. The study revealed concern of immigrants who have socially alienated from their own com-munity. As development ideas were brought, for example, more language courses. Fin-nish courses and other language courses, such as Somali language for illiterate people, were on the wish list