Tutkimusten oikea-aikaisuus keuhkosairauksien poliklinikan potilailla : Kysely vastaanottoaikojen sujuvuudesta sekä keuhkofunktiotutkimuksiin valmistautumisesta

Sairauden diagnosoimiseksi ja hoitamiseksi potilaalle suunnitellaan henkilökohtainen hoitoketju, joka tarkoittaa potilaaseen kohdistuvaa, suunnitelmallista ja yksilöllisesti kohdistettua palvelukokonaisuutta, joka ylittää sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorajat. Keuhkosairautta tai keuhkojen toimintahäiriötä epäiltäessä potilaalle tehdään mm. röntgen-, allergia- ja keuhkofunktiotutkimuksia. Keuhkofunktiotutkimuksia voidaan käyttää myös silloin, kun arvioidaan sairauden vaikeusastetta ja ennustetta. Tutkimuksia voidaan hyödyntää hoidon tehon seurannassa ja arvioitaessa potilaan leikkauskelpoisuutta, työkykyä sekä kuntoutuksen tarvetta ja vaikuttavuutta. Bioanalyytikon osuus hoitoketjussa on tehdä potilaalle laadukkaita, suositukset täyttäviä keuhkofunktiotutkimuksia. Keuhkojen toimintahäiriöt voidaan jakaa useisiin eri tyyppeihin. Obstruktiossa ilmanvirtaus on rajoittunut hengitysteissä keuhkoputken ahtautumisen vuoksi. Obstruktiivisia sairauksia ovat muun muassa astma ja COPD eli keuhkoahtaumatauti. Restriktiossa puolestaan keuhkojen ja rintakehän liikelaajuus sekä keuhkojen tilavuus ovat rajoittuneet. Muita toimintahäiriöitä ovat muun muassa ventilaatio- ja perfuusiosuhteen häiriöt, diffuusiokapasiteetin heikkeneminen sekä hengityksen säätelyhäiriöt. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Kuopion yliopistollisen sairaalan keuhkosairauksien poliklinikan potilaille varattujen vastaanottoaikojen ja niille varattujen siirtymäaikojen sujuvuutta kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn osallistui 78 potilasta. Potilaille oli varattu aikoja kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikköön keuhkofunktiotutkimuksiin, josta he siirtyivät edelleen keuhkosairauksien poliklinikalle lääkärin vastaanotolle. Tutkimuksessa selvitettiin myös potilaiden tyytyväisyyttä keuhkofunktiotutkimuksiin liittyvien valmistautumisohjeiden laatuun. Tavoitteena oli kehittää hoitoketjujen sujuvuutta. Potilaat olivat tulosten mukaan pääsääntöisesti tyytyväisiä heille varattuihin tutkimus- ja vastaanottoaikoihin. He olivat myös tyytyväisiä keuhkofunktiotutkimusten suorittamiseen sekä tutkimusyksiköiden välillä siirtymiseen varattuun aikaan. Keuhkofunktiotutkimuksiin keskimäärin käytetty aika sekä potilaiden ilmoittautumisaikojen seuranta tukevat potilaiden näkemyksiä ajan riittävyydestä. Keuhkofunktiotutkimuksiin varattu 45 minuutin aika oli riittävä tutkimusten määrästä riippumatta ja 77 potilaasta vain kaksi myöhästyi keuhkosairauksien poliklinikalta. Valtaosa potilaista sai etukäteen keuhkofunktiotutkimusten valmistautumisohjeet ja lähes kaikki olivat myös noudattaneet niitä. Suurin osa heistä oli sitä mieltä, että ohjeistus oli selkeä ja siitä sai riittävästi tietoa tutkimuksen kulusta.For disease diagnosis and treatment of a patient a personal care pathway is planned which means a systematic and individually focused service package that exceeds the health and social care across organizational boundaries. When a pulmonary disease or dysfunction is suspected patient undergoes e.g. X-ray, allergy and pulmonary function tests. Pulmonary function tests are also used when the severity and prognosis of disease is assessed. Tests can be used in monitoring the effectiveness of treatment, assessing the patient’s surgery qualifications, ability to work and the need for and effectiveness of rehabilitation. Biomedical laboratory scientist’s part in the care pathway is to do high-quality tests that meet the recommendations. Pulmonary dysfunctions can be devided in several different types. In obstruction airflow is restricted in airways because of the obstruction in bronchial tube. Obstructive diseases are e.g. asthma and COPD (chronic obstructive pulmonary disease). In restriction the range of motion is limited. Other dysfunctions are e.g. ventilation and perfusion proportion disorders, deterioration of diffusion capacity and breathing control disorders. The purpose of this thesis was to examine the fluency of the appointments and transition periods given to the patients of Pulmonary clinic in Kuopio university hospital. 78 patients took part in the survey. Patients had been given appointments to Clinical physiology and nuclear medicine unit for pulmonary function tests from which they went on to Pulmonary clinic for doctor’s appointment. The study also examined patient satisfaction regarding the quality of preparation instructions of pulmonary function tests. The aim was to improve the fluency of patients’ care pathways. According to the results, patients were mainly satisfied with the appointments given to them. They were also satisfied with the time given to perform pulmonary function tests and transition periods between units. The average time spent on pulmonary function tests and tracking of enrollment time support the views of patients. The 45 minutes given to patients was sufficient regardless the amount of tests and from 77 patients only two were late from Pulmonary clinic. The majority of patients got preparation instructions beforehand and nearly every one had also followed them. Most of the patients’ opinion was that instructions were clear and they were informative enough about the conduct of tests