Terveydenhoitajien käsityksiä vanhempien suhtautumisesta lastensa rokottamiseen ja kokemuksia omasta rokotusosaamisestaan

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lastenneuvolan terveydenhoitajien kokemuksia rokotustoimintaan liittyen Pandemrix®-rokotteen ja narkolepsian välisen yhteyden aiheuttaman mediakohun jälkeen. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten vanhemmat suhtautuvat terveydenhoitajien mielestä lastensa rokottamiseen sekä millaiseksi terveydenhoitajat kokevat oman rokotusosaamisensa mediakohun jälkeen. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa mediakohun mahdollisista vaikutuksista terveydenhoitajien toimintatapoihin sekä asenteisiin rokotteita ja rokottamista kohtaan. Opinnäytetyö oli osa Lasten rokotustoiminnan arvioinnin ja kehittämisen hanketta, ja se toteutettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveys- ja hoitoalan klusterin hoitotyön koulutusohjelmassa osana terveydenhoitajakoulutusta. Yhteistyötä tehtiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Rokotusten ja immuunisuojan osaston kanssa. Opinnäytetyössä aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä kolmen eri puolella Suomea sijaitsevan kaupungin terveyskeskuksesta. Kysely lähetettiin sähköpostitse terveyskeskuskohtaisen yhdyshenkilön välityksellä 159 lastenneuvolan terveydenhoitajalle. Lopullinen aineisto koostui 86 terveydenhoitajan vastauksista, ja lopulliseksi vastausprosentiksi saatiin 54. Tuloksista ilmeni, että vanhemmat suhtautuvat terveydenhoitajien mielestä pääsääntöisesti positiivisesti lastensa rokottamiseen. Osa terveydenhoitajista tunnisti kuitenkin vanhempien asenteiden muuttuneen rokotuskielteisimmiksi, kun Pandemrix®-rokotteen ja narkolepsian välinen yhteys vahvistettiin. Kokonaan rokotteista kieltäytyvien määrän ei koettu lisääntyneen, mutta kausi-influenssarokotteesta kieltäydyttiin terveydenhoitajien mielestä useammin kuin muista kansallisen rokotusohjelman rokotteista. Terveydenhoitajat kokivat vanhempien tiedontarpeen lisääntyneen aiheutuneen mediakohun jälkeen. Terveydenhoitajat kokivat rokotusosaamisensa pääsääntöisesti hyväksi. Osa terveydenhoitajista koki mediakohun vaikuttaneen heidän omiin asenteisiinsa tai toimintatapoihinsa. Tulosten perusteella terveydenhoitajien lisäkoulutukselle rokotuksiin ja rokottamiseen liittyen nähdään tarvetta. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää rokotustoiminnan kehittämisessä ja kehitystoimien tehokkaassa kohdistamisessa.The purpose of this study was to find out Public health nurses´ experiences of childhood vaccinations when the connection was found between the Pandemrix® vaccine and narcolepsy. We aimed to gain information on how parents´ looked on vaccinating their children and how public health nurses found their own competence relating to vaccines and vaccinations after the fuss. We were also interested in possible changes done by public health nurses resulting of the fuss. This study was carried out at the Helsinki Metropolia University of Applied Sciences, Finland. It was part of a project, which purpose was to gather information on childhood vaccination coverage and the competence of people who vaccinate. Our partner in cooperation was the Department of Vaccination and Immune Protection at the National Institute for Health and Welfare, Finland. Data for this study was collected with an electronic questionnaire. The respondents were public health nurses working in child welfare clinics. The study covered three health care centers, situated in different cities in Finland. The electronic questionnaire was sent by e-mail to 159 public health nurses. 86 subjects took part in the study. The results showed that parents overall looked positively on vaccinating their children from public health nurses´ point of view. However, some public health nurses had noticed more vaccine refusal among parents´ than before the fuss. This did not show out as an increasing amount of parents who refused of all childhood vaccines, but as negative attitudes towards specific vaccines. Public health nurses pointed out that parents refused more often from influenza vaccine than any other vaccine part of the Finnish vaccination programme. The results showed also that parents wanted to discuss vaccines and childhood vaccinations more than before. The results showed that public health nurses found their own competence relating to vaccines and vaccination overall good. Some public health nurses felt that the fuss had had some impact on their own attitudes or course of actions. The results lead to the conclusion that there is a need for further education for public health nurses. The results of this study may be exploited in advance of vaccination actions and how these actions should be directed