PÄIHDEKUNTOUTUVAN ISÄN VANHEMMUUDEN TUKEMINEN : Isien kokemuksia ja työntekijöiden näkemyksiä A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaalan perhekuntoutusosastolla ja Tampereen kaupungin perhetukikeskus Päiväperhossa

TIIVISTELMÄ Harju, Tiina & Taivalaho, Anna-Leena. Päihdekuntoutuvan isän vanhemmuuden tukeminen. Isien kokemuksia ja työntekijöiden näkemyksiä A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaalan perhekuntoutusosastolla ja Tampereen kaupungin Päiväperhossa. Diak Etelä, kevät 2013, 76 s., 3 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten A-klinikkasäätiön ylläpitämässä Järvenpään sosiaalisairaalan perhekuntoutusosastolla ja Tampereen kaupungin perhetukikeskus Päiväperhossa tuettiin päihdekuntoutuvien isien vanhemmuutta, miten palvelun tarjonta kohtasi heidän tarpeensa ja miten sitä voitaisiin edelleen kehittää. Tutkimuksella haluttiin tuoda esille isien kokemuksia sekä työntekijöiden näkemyksiä isien saamasta tuesta vanhemmuuteen. Tarkoituksena oli tutkia päihdekuntoutuksen merkitystä isyydelle, isien tarpeita vanhemmuuden tueksi sekä tutkimukseen perustuen tuoda edellä mainituille palvelun tarjoajille kehitysideoita toteutettavan isätyön kehittämiseksi. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja kohderyhmänä olivat päihdekuntoutuvat isät. Tutkimus toteutettiin yksilöhaastatteluin kahdeksalle kohderyhmään kuuluvalle palvelun käyttäjälle sekä edellä mainittujen yksiköiden johtajille ja kolmelle työntekijälle. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Tutkimusmetodeina käytettiin teemahaastattelun ohella osallistuvaa havainnointia, isien ryhmätoiminnassa mukana ollen, sekä toteutettiin isien ryhmäkeskustelu aiheeseen liittyvästä teemasta. Saatu materiaali analysoitiin sisällönanalyysillä. Isyys koettiin motivoivana ja kannustavana tekijänä päihteettömyydelle. Merkittävänä perheen kokonaiskuntoutumisen näkökulmasta nähtiin isän huomiointi hoidossa ja kuntoutuksessa jo raskauden alkuvaiheesta lähtien. Isän asema äitiin verrattuna todettiin suhteellisen tasavertaiseksi päihdekuntoutuksessa. Päihdekuntoutuvan isän kohtaamisessa ja tukemisessa todettiin olevan kehitettävää, etenkin valtakunnallisella tasolla. Tutkimuksessa ilmeni, että keskustelujen merkitystä isyyden ja päihdekuntoutumisen tukena ei voida vähätellä; etenkin yksilökeskustelut koettiin tärkeinä. Esille nousi myös asiakaslähtöisyyden, arvostavan kohtaamisen ja luottamuksellisuuden tärkeys. Myös perheen kanssa toimivien työntekijätahojen keskinäinen yhteistyö nähtiin isää tukevana. Kehittämiskohtana isät ja työntekijät kokivat muun muassa yhdessä lapsen kanssa toteutettavat toiminnalliset menetelmät sekä ohjatut toiminnat, kuten isäryhmät.ABSTRACT Harju, Tiina & Taivalaho, Anna-Leena. Father’s parenting support during the drug rehabilitation. Fathers’ experiences and the views of employees in A-Clinic Foundations’ Järvenpää Addiction Hospital’s Family rehabilitation unit and in the Support Centre Päiväperho of Tampere city. 76 p., 3 appendices. Language: Finnish. Spring 2013. Diaconia Univercity of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education + kindergarten teacher official qualification. Bachelor of Social Services. The aim of the study was to examine how father’s parenting was supported during the drug rehabilitation, how did the provision of services met their needs and how it can be developed in A-Clinic Foundations’ Järvenpää Addiction Hospital’s Family rehabilitation unit and in the Family Support Centre Päiväperho of Tampere city. The aim was to bring out fathers' experiences, as well as the views of employees. The purpose of the research was to examine the importance of the drug rehabilitation for paternity, fathers’ needs for support their parenting and bring out development ideas for paternity work. The research method used was qualitative research and the focus group was fathers in drug rehabilitation. The research was conducted by organizing individual interviews with eight service users from the focus group and interviewing three employees and directors of both above-mentioned service providers. Interviews were recorded and transcribed. Alongside theme interviews, participatory perception by attending to the fathers’ group activities and conducting group discussion about theme related subject, were used as research methods. The obtained material was analyzed by using content analysis. Paternity was considered as motivational and the supportive factor for the drug-free lifestyle. The significant factor in the overall rehabilitation of families was the perceived attention fathers received in the treatment and rehabilitation from the early part of the pregnancy. The position of the fathers compared with the mothers in drug rehabilitation was considered relatively equal. The encounter and support fathers received in drug rehabilitation should be developed, especially at the national level. Our research brings out the significance of conversations as a supporting factor for paternity and rehabilitation is not to be trivialized; especially individual conversations were considered important. Also elicited was the importance of customer-orientation, respectful encounter and confidentiality. Cooperation of different employees working with the family was considered as supportive of paternity. Among other things, functional methods jointly carried out with children and controlled activities such as father groups were considered development points by fathers and employees. Key words: paternity, drug rehabilitation, customer-oriented, the encounter, qualitative research