Vanhempien ja lasten kokemuksia samanaikaisista erovertaistukiryhmistä

TIIVISTELMÄ Lahtinen, Henna & Toivonen, Anni. Vanhempien ja lasten kokemuksia samanaikaisista erovertaistukiryhmistä. Helsinki, kevät 2013, 92s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK), Sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmään osallistuneet ja ryhmään osallistumattomat toiset vanhemmat ajattelivat lapsen asemaan asettumisesta ja yhteistyövanhemmuudesta Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän jälkeen. Tavoitteena oli tuoda esille myös Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmään osallistuneiden vanhempien ja Taikuri -vertaistukiryhmään osallistuneiden lasten kokemuksia vertaistukiryhmien tarjoamasta vertaistuesta ja vertaistukiryhmien samanaikaisuudesta. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, johon osallistui kuusi aikuista ja neljä lasta. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja teemoiteltiin sisällönanalyysiä käyttäen. Tulosten perusteella Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän aikana kaikkien vanhempien huoli lapsesta ei vähentynyt, vaan pysyi samana tai jopa lisääntyi. Vanhemmat kokivat saaneensa uutta ymmärrystä vanhemmuussuhteesta ja monelle tuli yllätyksenä, ettei vanhemmuussuhde olekaan vain passiivista tilan tarjoamista toiselle vanhemmalle vaan ihmissuhde, joka tarvitsee aktiivisia tekoja toimiakseen. Tulosten mukaan alku- ja loppuhaastatteluiden merkitys oli vanhemmille suuri ja osalle vanhemmista alkuhaastattelu oli ensimmäinen kerta, kun vanhemmat puhuivat erosta ja vanhemmuudesta yhdessä ulkopuolisen henkilön kanssa. Vertaistuen merkitys korostui niin lasten kuin vanhempienkin vastauksissa. Taikuri -vertaistukiryhmään osallistuneet lapset kokivat vertaisten vaikuttaneen omaan ajatteluun ja käyttäytymiseen, kun Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmään osallistuneet vanhemmat taas kokivat vertaisuuden luovan uskoa tulevaisuuteen. Vertaisten kokemukset auttoivat haastateltavia näkemään oman tilanteen selkeämmin ja uudenlaisissa mittasuhteissa. Sekä lapset että vanhemmat pitivät vertaistukiryhmien samanaikaisuutta hyvänä asiana, sillä vertaistukiryhmistä tuli näin heidän yhteinen projektinsa. Osa haastateltavista kertoi, että erosta pystyttiin ryhmien aikana ja niiden jälkeen puhumaan luontevammin myös kotona ja ryhmien samanaikaisuus oli ajankäytöllisesti järkevää. Lapset kokivat samanaikaisuuden hyvänä myös siksi, että se tarjosi mahdollisuuden nähdä muita eron kokeneita vanhempia ja tilaisuuden verrata heitä omiin vanhempiin. Asiasanat: avioero, vertaistuki, vanhemmuus, perhe, kvalitatiivinen tutkimusABSTRACT Lahtinen, Henna and Toivonen, Anni. Parents’ and their children’s experiences of coincidental peer groups for divorced families. 92p, 3 appendices. Language: Finnish. Helsinki, spring 2013. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Social Services / Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of the thesis was to study how the parent participating in the peer support group Vanhemman neuvo and the parent not participating in the group experienced the child’s part in a divorce and cooperative parenthood. The aim was also to describe the experiences of parents participating Vanhemman neuvo -peer support group and the children participating Taikuri -peer support group. This thesis was a qualitative study. The data was collected from the Vanhemman neuvo- and Taikuri -peer support groups by theme interviewing six parents and four children. The interviews were recorded, transcribed and divided into themes using the content analysis methodology. The main results of the study were that during the Vanhemman neuvo -peer support group some of the parents did not feel less worried about the child, but worried the same amount or even more. The parents felt that they got new understanding of the relationship between the parents, and for many it came as a surprise how the relationship between the parents is a relationship that needs active effort in order to function. For the parents the starting and final interviews had an important role. For some of the parents the starting interview was the first time they talked about the divorce and parenthood with a third party. For both the children and the parents the effect of peer support was important. The children felt that the peer support had an impact on their thinking and behavior. The parents felt that the peer support helped them see the future brighter. Hearing the experiences of other parents in similar life situations also helped the parents to see their own life situation in a new, clearer way. Both the parents and the children found it positive that the divorce peer support groups were coincidental, because the group became their common project. As the groups were coincidental, divorce could naturally be a topic at home, and it was also easy to schedule. The children found it positive that the groups were coincidental, because it offered an opportunity to see other divorced parents and to compare them with their own parents. Keywords: divorce, peer support, parenting, family, qualitative stud