Metsätalousyrittäjyys pääelinkeinona

Opinnäytetyön tavoitteena oli määritellä päätoimisen toimeentulon mahdollistava metsätilakokonaisuus Etelä-Savon maakunnassa. Motivaatio työn tekemiselle on oma mielenkiinto metsätalousyrittäjyyttä kohtaan. Ajankohtaiskeskustelu yksityismetsätalouden elinkeinolähtöisyyden parantamiseksi on vilkasta. Metsätilojen keskikoko on liian pieni ja metsäteollisuuden puunsaanti epätasaista ja tehotonta. Ratkaisuksi ongelmiin esitetään usein metsätalousyrittäjyyttä, mutta metsänomistajien mahdollisuudet tällaiseen toimintaan unohtuvat. Päätoiminen työ metsätalousyrittäjänä edellyttää riittävästi tuloja, työtä ja yhteiskunnallisia kannustimia. On siis tarpeen selvittää metsän tarjoamat mahdollisuudet. Opinnäytetyö on toteutettu tutkimalla alan kirjallisuutta, lehtiä ja Internet-lähteitä. Päätoimisen toimeentulon määritelmän viitearvona käytettiin palkansaajien keskiansiota vuonna 2010. Työssä on kuvailtu metsätalousyrittäjän toimintaympäristöä monipuolisesti politiikkaa unohtamatta. Päällimmäisenä mielenkiinnon kohteena olivat tilakokonaisuuden tulot, menot, työmenekki ja verotus. Työssä esitetyt laskelmat ovat keskimääräisiä lukuja tehokkaassa metsätaloudessa. Työn yhtenä tarkoituksena on, että saadut tulokset muodostavat vertailupohjan metsätalouden kannattavuudesta pääelinkeinona. Etelä-Savossa asuva metsätalousyrittäjäksi haluava voi suoraan tämän työn perusteella arvioida esimerkiksi tulevan työmenekkinsä määrää suhteessa tuloihin, tai verrata jo olemassa olevan metsäomaisuutensa tuottoa ja kulurakennetta opinnäytetyössäni keskimääräisesti laskettuun tilakokonaisuuteen. Tärkeimmät tulokset tässä opinnäytetyössä liittyvät tulotasoihin ja työmenekin eri osa-alueisiin. Työssä laskettiin 3 eri tulotasoa. Etelä-Savossa noin 250 hehtaaria metsää mahdollistaa palkansaajien keskimääräisen tulotason. Työmenekin laskennassa osoittautui, että puolet vuosityöajasta kuluu harvennushakkuissa. Tämä antoi aihetta myös pohdintaan, jossa vertailtiin eri työlajien tuottavuutta. Tuottavinta työtä ovat taimikonhoitotyöt ja istutus. Harvennushakkuista vain osa kannattaisi tehdä itse.The aim of this thesis was to determine the possibilities to work as a full-time entrepreneur in private forestry in the region of South Savo. My motivation for this thesis was my interest to forestry entrepreneurship. Discussion on the media has been lively. The medium size of private forest plantation is too small and wood supply for industry is too uncertain and powerless. To solve these problems there has been presentations to develop full-time forestry entrepreneurship, but private owner’s possibilities to work full time are often forgotten. Full-time entrepreneurship demands enough incomes, work and financial incentives. It’s necessary to find out, what kind of possibilities forest has to offer. The thesis is implemented by studying the literature, newspapers and internet resources. To definite the rate of full-time income, were used employee's average earnings in Finland 2010. This thesis describes forestry entrepreneur environment diversely, without forgetting policy. Main subjects in this thesis are forest owner incomes, expenses, working time and taxes. All calculations are based on the average numbers of effective private forestry. One purpose of the results is to visualize profitability of full time forestry. If someone is aiming to be a forest entrepreneur in South Savo, it should be easy to compare working time to incomes, make conclusions of profitability being forestry entrepreneur or compare their own forestry to average forestry in this thesis. Main results in this thesis are related to different levels of incomes and working time. Three different income levels were calculated. 250 hectares of forest makes it possible to achieve employee’s average earnings. In calculating of working time turned out that half of the whole working time would be spent in manual thinning which gave an interesting point of view to consider the profitability of working time. The most profitable works to do are seedling planting and seedling thinning. Only part of manual thinning would be profitable to do by entrepreneur himself