Hoitohenkilökunnan kokemuksia työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erään yksikön hoitohenkilökunnan kokemuksia työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen ja vastaukset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Kyselyyn vastasi 80 hoitotyöntekijää, joista suurin osa oli sairaanhoitajia. Opinnäytetyön tulosten mukaan hoitohenkilökunnan elämäntavat olivat terveelliset, ja ne yhdessä tukiverkoston sekä vapaa-ajan kanssa tukivat työssä jaksamista. Työpäivät koettiin kiireisiksi ja työtehtävät kuormittaviksi sekä haastaviksi. Työtehtäviin oltiin kuitenkin tyytyväisiä ja työ koettiin palkitsevaksi. Hoitohenkilökunta koki voivansa vaikuttaa työvuorosuunnitteluun, ja heille jäi riittävästi aikaa perheelle, ystäville sekä harrastuksille. Työilmapiiri työpaikalla koettiin hyväksi ja yhteistyö esimiehen ja työkavereiden kanssa sujuvaksi. Työkykyä ylläpitävää toimintaa ei pidetty monipuolisena eikä sitä koettu olevan riittävästi tarjolla. Vastaajat olivat osallistuneet tyky-päiviin, mutta eivät muuhun Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarjoamaan työkykyä ylläpitävään toimintaan. Sitä kuitenkin toivottiin lisää. Puolet vastaajista koki työkykyä ylläpitävän toiminnan edesauttavan työssä jaksamista. Opinnäytetyöstä saatiin hyödyllistä tietoa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnan työssä jaksamisesta ja työhyvinvointia edistävistä tekijöistä. Tämän tiedon avulla Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä on mahdollisuus tukea hoitohenkilökunnan työssä jaksamista ja kehittää työkykyä ylläpitävää toimintaa. Mielenkiintoisena jatkotutkimusaiheena voisi olla tämän tutkimusaiheen toteuttaminen laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Laadullisen tutkimuksen avulla voitaisiin saada yksilöllisempi, laajempi ja kuvaavampi näkemys hoitohenkilöstön kokemasta työhyvinvoinnista. Samalla voitaisiin selvittää yksilöllisemmin hoitohenkilöstön osallistumishalukkuutta työkykyä ylläpitävään toimintaan. Myös eri-ikäisten työntekijöiden työkykyä voitaisiin tutkia.The purpose of this study was to examine the experiences of well-being at work among Pirkanmaa Hospital District health care staff as well as factors affecting it. The data was collected using structured quantitative research methods and the answers were analyzed using the SPSS statistical software. A questionnaire was filled in by 80 employees, most of whom were nurses. The results showed that the nursing staff have a healthy lifestyle. This, together with leisure time and support from various networks strengthened well-being at work. Working days were considered hectic and stressful, and work assignments challenging. However, work was considered rewarding and meaningful. The nursing staff felt that they can influence planning of working hours, which facilitated their possibilities to allocate sufficient time for family, friends and hobbies. The atmosphere at the workplace was considered good. Furthermore, cooperation and relationships between colleagues and supervisors worked well according to the interviewees. On the other hand, it was felt that the availability of work place health promotion activities was not sufficient. The respondents participated in workplace health promotion events, but not in the rest of the working capacity maintenance activities offered by the Pirkanmaa Hospital District. This research provided useful information about the Pirkanmaa Hospital District medical staff’s well-being at work and factors affecting it. The officials at the Pirkanmaa Hospital District could use this information to further develop strategies and action plans related to work place health promotion activities. It would be interesting to conduct a detailed study on the same subject using qualitative methods to enable more specific analysis