Lapsensa menettäneiden vanhempien suru ja kriisi : vanhempien ohjaus ja tuki sekä SOS-kriisikeskuksen tunnettavuus Lastenklinikalla hoitotyöntekijöiden näkökulmasta

TIIVISTELMÄ Myllylä, Olli ja Turunen, Jessina. Lapsensa menettäneiden vanhempien suru ja kriisi. Vanhempien ohjaus ja tuki sekä SOS-kriisikeskuksen tunnettavuus Lastenklinikalla hoitotyöntekijöiden näkökulmasta. Diak Etelä, Helsinki, syksy 2012, 56 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) / sairaanhoitaja-diakonissa (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Lastenklinikan henkilökunnan tarjoa-maa ohjausta ja tukea lapsensa menettäneille vanhemmille sekä SOS-kriisikeskuksen tunnettavuutta hoitohenkilökunnan keskuudessa. Tutkimuskysymykset olivat mitä on lapsensa menettäneiden vanhempien parissa tehtävä akuutti kriisityö Lastenklinikan osastoilla sekä missä määrin Lastenklinikan henkilökunta tuntee SOS-kriisikeskusta ja sen toimintaa. Aineisto saatiin kyselytutkimuksella, joka tehtiin kuudella osastolla. Kyselyyn vastasi 71 hoitotyöntekijää. Vastausprosentti oli 78,9 %. Kysely toteutettiin syksyllä 2012. Kyselylomakkeiden vastaukset laskettiin suorina jakaumina ja avoimet kysymykset analysoitiin sisällön analyysin avulla. Kyselytutkimuksen tuloksissa selvisi, ettei suurin osa vastaajista tuntenut SOS-kriisikeskusta eikä sen toimintaa. Vastaajista vain muutama oli ohjannut lapsensa menettäneitä vanhempia SOS-kriisikeskuksen palveluiden pariin. Osa hoitotyöntekijöistä koki, ettei osastoilla lapsensa menettäneille vanhemmille annettava apu ja tuki ole riittävää. Vastaajat kokivat tärkeäksi moniammatillisen työryhmän lapsensa menettäneiden vanhempien akuutin kriisin vaiheessa. Moniammatilliseen työhön osastoilla osallistuivat lääkärit, sairaanhoitajat ja lastenhoitajat. Tarvittaessa ohjausta vanhemmille käytännön asioissa antoi sosiaalityöntekijä. Vanhempien oli mahdollista saada apua henkiseen jaksamiseen. Heille annettiin mahdollisuus keskustella psykiatrin tai psykologin kanssa. Suurin osa vastaajista kuvaili sairaalapastorilla olevan merkittävä rooli lapsensa menettäneiden vanhempien tuessa ja hengellisen tarpeiden huomioimisessa. Hoitotyöntekijät tarvitsevat lisätietoa SOS-kriisikeskuksesta ja sen toiminnasta voidakseen ohjata lapsensa menettäneitä vanhempia sen palveluiden pariin. Yhteistyötä SOS-kriisikeskuksen ja Lastenklinikan välillä tulisi kehittää lapsensa menettäneiden vanhempien tuen parantamiseksi. Saumaton yhteistyö eri palveluiden välillä tukisi kriisissä olevia vanhempia. Diakonisessa asiakastyössä surevan ja kriisissä olevan kohtaaminen on tärkeä osa työntekijän ammattitaitoa. Diakonisessa asiakastyössä voidaan vanhempia tukea erityisesti kiinnittämällä huomiota hengellisiin tarpeisiin ja tarjoamalla seurakunnan järjestämää vertaistukea. Lapsensa menettäneiden vanhempien surua ja kriisiä tulisi tutkia heidän omasta näkökulmastaan. Esimerkiksi yhteisen mallin kehittäminen palautteen keräämiseksi vanhemmilta mahdollistaisi ohjauksen ja tuen jatkuvan kehittämisen. Asiasanat: kriisityö, terveydenhuoltohenkilöstö, suru, kuolema, lapset, tukeminen, ohjaus, vanhemmatABSTRACT Myllylä, Olli and Turunen, Jessina. The grief and crisis of parents coping with the loss of their child. The health care professionals´ awareness of SOS Crisis Center and their view on guiding and supporting parents at the Children´s Hospital. Language: Finnish. South, Helsinki, Autumn 2012, 56 p., 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Nursing, Option in Nursing / Option in Diaconal Nursing. Degree: Nurse. The aim of this thesis was to investigate the views on the support and guidance of parents coping with the loss of their child and research the health care professionals’ awareness of SOS Crisis Center. The study was carried out in six wards of the Children’s Hospital in Helsinki. In addition, we aimed to investigate the support that the wards offer for parents in the acute state of the crisis. The study was carried out in 2012. The material was gathered by using a questionnaire which was distributed in six wards. In total, 71 health care professionals answered to the questionnaire. The response rate was 78,9 %. The material obtained from the questionnaire was analyzed as straight distributions. Open questions were analyzed by using qualitative content analysis. The results of the thesis show that most respondents did not know SOS Crisis Center or its work. Only a few of the health care professionals had guided parents coping with the loss of their child to contact SOS Crisis Center. The results also indicate that most health care professionals considered that the sup-port and guidance in the wards was not sufficient. The respondents regarded that multiprofessional workgroups are important in state of the acute crisis for parents coping with the loss of their child. A social worker offered guidance in practical matters. The parents also had a possibility to receive aid in spiritual surviving. They were provided with a possibility to talk with a psychiatrist or a psychologist. Most of the respondents stated that a hospital priest had a significant role in supporting parents and taking the spiritual needs into account. Health care professionals needed more information on SOS Crisis Center and its work to be able to guide parents coping with the loss of their child there. Co-operation between SOS Crisis Center and the Children’s Hospital should be developed in order to improve the support of parents coping with the loss of their child. Seamless co-operation between different organizations would be beneficial for parents. In diaconial work, the emphasis is on spiritual guidance and offering peer support for parents organized by Lutheran church. The grief and crisis of parents coping with the loss of their child should be studied from their own point of view. For example developing a model for gathering feedback from parents would enable systematic improvement of guidance and sup-port