Jatkuvaa yötyötä tekevän hoitohenkilökunnan kokemuksia työajan yhteydestä työhyvinvointiin

TIIVISTELMÄ Lepola, Lotta & Virtanen, Milena. Jatkuvaa yötyötä tekevän hoitohenkilökunnan koke-muksia työajan yhteydestä työhyvinvointiin. Helsinki, syksy 2012, 52s, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaali- ja terveysalan koulutus-ohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK) / terveydenhoitaja (AMK). Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata jatkuvaa yötyötä tekevän hoitohenkilökunnan kokemuksia työajan yhteydestä työhyvinvointiin. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää jatkuvan yötyön työhyvinvointia edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Eräässä eteläsuomalaisessa sairaalassa haastateltiin toukokuussa 2012 kolmea sairaanhoitajaa ja kolmea lähihoitajaa, joiden työaikamuoto oli jatkuva yötyö. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatte-lua. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Tämän jälkeen aineisto analysoitiin aineisto-lähtöisellä sisällönanalyysillä. Haastateltavien mukaan jatkuva yötyö on yhteydessä työhyvinvointiin monella tapaa. Haastatteluissa korostui yksilöllisyys jatkuvan yötyön sopivuudessa. Jatkuvan yötyön sopivuuteen voi vaikuttaa elämäntilanne, ikä sekä ihmisen oma vuorokausirytmi. Työ-aikajärjestelyt vaikuttivat haastateltavien jaksamiseen. Jatkuvaa yötyötä tekevillä hoita-jilla työvuorosuunnittelu oli tärkeässä roolissa. Työvuorosuunnittelussa haastateltavien mukaan tulisi huomioida palautumiseen riittävät vapaat sekä yksilöllisyys. Esimiehen aktiivisuus sosiaalisen tuen antamisessa koettiin tärkeäksi. Työhyvinvointia edistäviä tekijöitä olivat haastateltavien mukaan yövuoroissa tehtävä tiivis parityö, pitkät vapaat ja yötyön säännöllisyys verrattuna kolmivuorotyöhön. Työhyvinvointia ehkäiseviä tekijöitä olivat haastateltavien kokemus siitä, että yötyötä ei arvostettu tai ymmärretty yö-vuorojen luonnetta. Jatkuvan yötyön rasitus koettiin suurena, jos työrupeamien jälkeiset vapaat eivät olleet riittävät palautumiseen. Opinnäytetyön tulosten avulla voidaan kehittää työhyvinvointia työaikamallien näkö-kulmasta. Jatkuvan yötyön työhyvinvointia edistäviä tekijöitä voidaan soveltaa myös muihin vuoroihin. Työn tulosten avulla voidaan edistää hoitajien työhyvinvointia ja terveyttä. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin tutkia parityötä hoitotyön toteuttamisen mal-lina työhyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Asiasanat: työhyvinvointi, työaika, yötyö, hoitotyöABSTRACT Lepola, Lotta and Virtanen, Milena. Connection of working hours and well-being as experienced by night nurses. 52p, 3 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Degree: Nurse/Public Health Nurse. Purpose of this study was to describe how working hours are connected to well-being at night-shift work. The aim was to find the factors preventing and promoting well-being at night work. This thesis is a qualitative study. As data acquisition method, six interviews of night nurses were conducted in May 2012. Transcripts of data were studied by using content analysis. Results of this thesis showed that working in night time is connected to occupational health. Night shifts were described straining compared to day and evening shifts. To recover from night shifts, long enough periods of free time were considered essential. On the other hand, three-shift work was described more straining than constant night work. Nurses described that during the night shift the cooperation with colleagues was close. Through the night shift they worked in pairs and that was seen as a health pro-moting factor. According to interviews, the duty rota should be planned individually. Night nurses considered that they did not get the respect they earned. Night nurses sup-posed it was due to majority of colleagues declining night work and therefore not being aware of night shift contents. In conclusion, night-shift work should remain voluntary as some are more willing and capable to work at night. Nursing is physically and mentally straining, so that working in pairs could be something to study and develop for. Working in pairs could reduce the strain of nursing profession. Key words: well-being, night work, occupational health, working hour