Pienin askelin kohti työhyvinvointia päiväkodissa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata yhden vantaalaisen päiväkodin työntekijöiden näkemyksiä työyhteisönsä työhyvinvoinnista. Tutkimuskysymykset perustuivat opinnäytetyössä esitettyyn viitekehykseen työn voimavaroista ja työn vaatimuksista (TV-TV-malli). Tutkimus-kysymykset olivat: Miten päiväkodin työntekijät määrittelevät työhyvinvoinnin, miten päiväkodin työntekijät arvioivat työyhteisönsä työhyvinvoinnin tilaa, mitkä asiat ja tekijät edistävät työhyvinvointia päiväkodissa, mitkä asiat ja tekijät vähentävät työhyvinvointia päiväkodissa, ja miten työn imu ilmenee päiväkotityössä? Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastatteluihin osallistui yhdeksän päiväkodin työntekijää. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Opinnäytetyön keskeisiä tuloksia tarkasteltiin teoreettisessa viitekehyksessä esitetyn TV-TV-mallin mukaan työn voimavaroista ja työn vaatimustekijöistä. Tarkastelun kohteena olivat ne tekijät, jotka edistävät työhyvinvointia ja toisaalta ne, jotka sitä vähentävät. Päiväkotityössä työn voimavaratekijöiksi muodostuivat avoin vuorovaikutus, vastuun jakaminen, toimiva yhteistyö, positiivinen asenne sekä ammattitaidon kehittäminen. Työn vaatimustekijöiksi muodostuivat työn sosiaalinen, psyykkinen, fyysinen ja organisatorinen kuormittavuus. Työhyvinvointi toteutuu silloin, kun työssä on riittävästi voimavaroja ja työn vaatimukset ovat kohtuullisia. Opinnäytetyön tuloksiin nojaten päiväkodille tehtiin työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma.Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman keskiössä oli työn voimavarojen vahvistaminen. Opinnäytetyön aineistosta tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat vuorovaikutuksen ja työilmapiirin parantaminen sekä yhteistyön kehittäminen. Työhyvinvointisuunnitelman tavoitteena on edistää työhyvinvoinnin järjestelmällistä kehittämistä. Arviointi on myös tärkeä osa työhyvinvoinnin kehittämistä ja siksi on tärkeää selvittää, miten päiväkodin työhyvinvoinnin arvioinnista saadaan systemaattista ja työhyvinvointia tukevaa.Step by step towards occupational well-being in the kindergarten This thesis aims at describing the perceptions the employees of one kindergarten in Vantaa have on the well-being of their work community. The research questions were based on the job demand and resources model presented in the thesis. These research questions were: How do the kindergarten employees define occupational well-being? How do they evaluate the state of well-being in their work community? What factors promote occupational well-being in the kindergarten? What factors decrease well-being at work? How does work flow show in the kindergarten as a workplace? The data were collected in theme-based interviews with nine employees from the kindergarten. The data were analysed using the method of content analysis. The central findings were examined with a focus on job demands and job resources as expressed in the job demands and resources model in the theoretical framework. This examination looked into, on the one hand, factors that enhance occupational well-being and, on the other hand, factors that decrease it. The issues that the kindergarten employees regarded as resources were: open interaction, the sharing of responsibilities, functional cooperation, a positive attitude and the development of one’s professional skills. The demand factors discovered were the social, psychological and organizational loads. Occupational well-being emerges when there are enough resources and the demands are fair. Based on the findings of this thesis, a development plan with a focus on occupational well-being was designed for the kindergarten to use. The focus of the development plan was on the strengthening of resources. The improvement of interaction and atmosphere emerged from the data as the main areas for development as well as the increasing of cooperation. The aim of the plan is to advance the systematic development of occupational well-being. Evaluation is also an important part of developing well-being and therefore it is important to explore, how the evaluation of occupational well-being at the kindergarten could be made a systematic activity that supports the well-being of the employees