ENERGIAPUUN KORJUU KYMPPIKOURA OY:N E-100 HAKKUUPÄÄLLÄ

Opinnäytetyössä tutkittiin Kymppikoura Oy:n pienimmän energiapuukouran E-100 soveltumista energiapuuharvennuksen suorittamiseen. Kymppikoura Oy:n hakkuupäät ovat kaivinkonesovitteisia kaato-kasauslaitteita. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aikatutkimusta, joka suoritettiin nuoren metsän kunnostuskohteella Kalajoella. Alustakoneena käytettiin yhdeksän tonnin painoista JCB 8080 ympäripyörivää tela-alustaista kaivinkonetta. Kaivinkone oli täysin vakiovarusteinen, ja sen ulottuma oli seitsemän metriä. Kuljettajia oli kaksi kappaletta. Aihe on ajankohtainen, sillä energiapuun hakkuutavoitteita on nostettu ja sen vuoksi energiapuun hakkuukoneita täytyy kehittää. Tutkimuksessa hakattiin 0,52 hehtaaria metsää, johon sisältyi kolme kappaletta 140 neliömetrin aikatutkimuskoealaa. Koealojen poistumasta 82,5 prosenttia oli mäntyä ja loput kuusta koivua ja leppää. Poistuman rungon keskiarvokoko oli 11,3 kuutiodesimetriä. Koealoilla 1 ja 2 rinnankorkeusläpimittajakaumassa ennen hakkuuta sekä poistumassa eniten puita oli kolmen senttimetrin läpimittaluokassa ja koealalla 3 yhden senttimetrin läpimittaluokassa. Koealojen keskimääräinen hakkuukertymä oli 77,6 kiintokuutiometriä hehtaarille. Koealoilta hakattiin yhteensä 3,3 kiintokuutiometriä puuta. Keskimääräinen tehotuntituotos oli 2,7 kiintokuutiometriä tunnissa. Koealojen puusto tiheni ja rungon keskikoko pieneni koealojen 1 ja 3 välillä. Ensimmäisellä koealalla poistuman rungon keskikoko oli 16,1 kuutiodesimetriä, jolloin tehotuntituotos oli 3,4 kiintokuutiometriä tunnissa. Koealalla 2 poistuman rungon keskikoko oli 9,2 kuutiodesimetriä, jolloin tehotuntituottavuus oli 2,5 kuutiometriä tunnissa. Koealalla 3 poistuman rungon keskikoon ollessa 8,9 kuutiodesimetriä, jäi tehotuntituottavuudeksi 2,2 kuutiometriä tunnissa. Kasojen parantelu ja kasaus veivät eniten aikaa jokaisella koealalla johtuen pyörittelijän puutteesta ja vakiopuomin kankeudesta. Tutkimuksen tulos oli positiivinen, vaikka tuotos jäikin hiukan joidenkin koneiden tuotoksista, sillä tuotos paranisi pienillä rakenteellisilla muutoksilla huomattavasti. Mielestäni on kaksi parannusvaihtoehtoa: puomin rakenteen muuttaminen tai pyörittelijän asentaminen. Molemmat muutokset yhdessä olisi paras vaihtoehto. Sellaisenaan hakkuuyhdistelmä soveltuu kuitenkin hyvin sinne, mihin se on suunniteltu eli tienreunojen ja pellon reunojen puuston hakkaamiseen. Yhdistelmä soveltuu hyvin myös oja- ja tielinjojen aukaisuun.This thesis is a study of Kymppikoura Oy’s smallest energy wood grab E-100 suitable for energy wood thinning. Kymppikoura Oy guillotine grabs are made for excavators and are feller-bunchers. The research method used was time study, which was conducted in a young stand forest in Kalajoki. The used excavator was a crawler-based nine ton JCB 8080. The excavator had standard equipment and the machining zone was seven meters. There were two men using the excavator at the time of the study. The topic is current because of the increase in energy wood harvesting. Due to this energy wood harvesters must be further developed. At the time of research 0.52 hectares of forest were felled, which includes three experimental plots for time study. The size of experimental plots was 140 square meters. The drain from each experimental plot was 82.5 percent pine and the rest was spruce, birch and alder. The average-size of stems was 11.3 cubic decimeters. In experimental plots 1 and 2 most stems had a diameter of three centimeters before and after harvesting. In experimental plot 3 the diameter of most of the stems was one centimeter before thinning, after thinning the diameter of most of the stems was nine centimeters. The mean logging outturn of experimental plots was 77.6 solid cubic meters per hectare. The total logging outturn was 3.3 solid cubic meters. The mean average efficient productivity per hour was 2.7 solid cubic meters. The stand thickened and trees decreased, between plot 1 to plot 3. The average-size of stem in the first plot was 16.1 cubic decimeters, when average efficient productivity per hour was 3.4 solid cubic meters. In the second plot the average-size of the stem was 9.2 cubic decimeters, when the average efficient productivity per hour was 2.5 solid cubic meters. Correspondingly in plot three the average-size of the stem was 8.6 cubic decimeters and the average efficient productivity per hour was 2.2 solid cubic meters. Improving wood stacks and bunching took most of the time in every plot, because of the lack of the rotator and stiff original excavator arm. The research result was positive even though the average efficient productivity per hour was lesser than at some other machines, because productivity improved with minor adjustment. The combination needs at least a rotator and a good improvement is to change the excavator arm. The best option is to do both adjustments. This combination is still well applicable for what it is designed, i.e. felling trees from the side of the road and clearing land for cultivation. The combination is well suitable to open ditch line routes too