Perintöoikeus Suomessa ja Venäjällä

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja verrata Suomen ja Venäjän perimyslainsäädäntöjä. Verrattiin yleisiä perintöön liittyviä asioita. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen. Tarkoituksena oli selvittää eroja ja sen perusteella osoittaa niiden vaikutus perinnön saamisessa. Työn tuloksena selvisi, että maiden lakimääräiset perimysjärjestykset eroavat huomattavasti. Suomen perintökaaren mukaan ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat perittävän lapset. Venäjän perintölain mukaan ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat perittävän lapset, puoliso ja vanhemmat. Näin lainsäädännössä säädetty järjestys vaikuttaa merkittävästi lopputulokseen sen osan arvoa laskettaessa. On huomattava, että Suomessa serkut eivät peri, sen sijaan Venäjän perimysjärjestyksen mukaan serkut ovat sijaisperillisinä kolmannessa perillisryhmässä. Suomen lain mukaan puoliso perii laillisesti, kun ei ole rintaperillisiä. Laki suojaa lesken asema. Leskellä on tasinkoetuoikeus ja hallintaetuoikeus. Maiden laissa eroavat oikeudet lakiosaan ja sen saamiseen. Suomen lain mukaan lakiosaan oikeutettuja ovat rintaperilliset, Venäjän lain mukaan lakiosan voivat saada perilliset vain silloin, kun he ovat työkyvyttömiä. Lakeja tutkittaessa selvisi merkittävä ero perintöverotuksessa: Venäjällä perintö- ja lahjavero poistettiin vuonna 2006, Suomessa veroja maksetaan progressiivisella asteikolla, joka riippuu perinnön arvosta ja sukulaissuhteesta. Tässä työssä käsiteltiin myös testamentin muotovaatimuksia. Työn lopussa on annettu pieni ohje ulkomaisen perinnön saamisessa, kuten perintö Suomesta ja perintö Venäjältä. Opinnäytetyön avulla lukija voi saada perustiedot perimykseen liittyvistä asioista. Lukija voi tehdä myös pienimuotoista perintö- ja lahjaverosuunnittelua, sillä työssä on käytetty apuna teoriaosuuksiin liittyviä esimerkkejä. Opinnäytetyön lähdeaineistona on käytetty kirjallisuutta, Internetiä, erityisesti Suomen säädöstietopankkia Finlexiä ja Venäjän Federation siviililainsäädäntöä.The objective of this thesis was to study and compare Finnish and Russian laws of inheritance. Basic issues concerning inheritance were compared. The method of this thesis was qualitative. The purpose of this thesis was to show the differences and reveal their influence on the division of the inheritance. The results revealed some differences existing in the order of intestate succession. According to Finnish law, children are in the first group of heirs. According to the Civil Code of Russia the first level of heirs includes children, spouses, and parents of the deceased. Thus, the sequence, which is taken into account in the division of inheritance, greatly affects the final result. It is also noteworthy that in Finland, cousins cannot be legal heirs. In Russia the cousins are the heirs when they inherit by right of representation in the third group of heirs. In Finland, the spouse may inherit directly by law only when there are no other direct heirs. The law protects the widow’s position regarding right to common possessions and property. There is also a difference between the countries regarding the lawful inheritance portion and its receipt. In Finland, direct heirs have rights to have the lawful share. In Russia the heirs have rights only if they are incapacitated. In this study we found marked differences in the laws of inheritance taxation. In Russia, inheritance and gift tax were repealed in 2006. In Finland, the tax is set as a progressive form and depends on the size of the inheritance and the nature of the kinship. There are also presented some requirements for writing a testament or will in this study. Found at the end of this work are some instructions to guide a foreigner in dealing with inheritance from Finland or Russia. The reader can get basic information on inheritance issues, and do inheritance and gift tax planning using examples found in this work