Kartläggning av alkoholisters mentala hälsa

Avsikten med denna studie var att utreda specifika karakteristika för den psykiska hälsan hos alkoholister, samt att utreda vad sjukskötaren på Stationen för tillnyktring kartlägger och vad hon själv tycker att hon kunde kartlägga i den psykiska hälsan hos alkoholister. Arbetet är gjort i syfte att bidra till kunskapsökningen om alkoholisters mentala hälsa. Den teoretiska referensramen bestod av olika teoretikers teorier om den mentala hälsan och alkoholism. Materialet utgjordes av fyra kvalitativa temaintervjuer med sjukskötare på Stationen för tillnyktring och dataanalysen bestod av innehållsanalys av temaintervjuerna. Sedan jämfördes litteraturen och intervjuerna i Diskussionskapitlet. Intervjusvaren utgjorde grunden för resultatet som visade att alkoholister har en bred psykisk ohälsa: depression förekom mest. Sjuskötarna på Stationen för tillnyktring ansåg att de viktigaste kartläggningsmetoderna för alkoholisters psykiska hälsa är diskussion och iakttagandet av alkoholisternas utseende och beteende. Sjukskötarna på Stationen för tillnyktring ansåg att kartläggningen av den mentala hälsan borde göras genom att utveckla sjukhussystemet. I Stationen för tillnyktring ville skötarna utöka antalet frågeformulär inom den psykiska hälsan. De ville ha tillgång till journalerna från olika psykiatriska sjukhus för utökat samarbete. Dessutom ville de ha mera samarbete med polikliniker och hälsostationer i form av konsultering om patienten och bokandet av patientens mottagningstider till den fortsatta vården. Långvarig terapi för berusade patienter och ett vårdcenter med låg tröskel för alkoholister var vidare förslag på vad sjuskötarna på Stationen för tillnyktring ansåg att kunde utvecklas för att underlätta kartläggningen av alkoholisters mentala hälsa.The purpose of this study was to examine the specific characteristics of the mental health of alcoholics and to explore how the nurses at the sobering station Selviämishoitoasema identify and how they could identify the mental health of alcoholics. The aim was to help to raise awareness of the mental health of alcoholics. The theoretical frame consisted of various theorists theories of mental health and alcoholism. The method of work consisted of four qualitative themes- interviews with nurses at Selviämishoitoasema. The data-analysis consisted of analysis of the content in the theme - interviews. After that earlier literature was compared to the answers of the interviews, which are discussed in the Interpretation and discussion section. The responses of the interviews formed the results. The result was that alcoholics had a wide range of mental health problems: depression was the most common of them. The opinion of the nurses at Selviämishoitoasema was that the main methods to map the mental health of alcoholics were discussion and observation of appearance and behaviour. Selviämishoitoasema´s nurses think that the mapping of the mental health of alcoholics should be done with promoting the development of the hospital system. The nurses wanted more questionnaires on mental health and the permission to see the psychiatric case records with the aim of increasing the co-operation between hospitals. In addition, they wanted more co-operation with clinics and healthcare centers, so that they could consult the doctors about the patients and to book the reception time slots for the patients further treatment. Long-term treatment of intoxicated patients and a center with a low threshold for alcoholics were the nurses of Selviämishoitoasema´s furthermore suggestions on how to help the mapping of the mental health of alcoholics.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alkoholistien mielenterveyden erityispiirteitä ja tutkia miten sairaanhoitajat Selviämishoitoasemalla kartoittavat ja miten he voisivat kartoittaa alkoholistien mielenterveyttä. Tavoitteena oli lisätä tietämystä alkoholistien mielenterveydestä. Teoreettinen viitekehys koostui eri teoreetikkojen mielenterveyden ja alkoholismin teorioista. Työn menetelmä koostui neljästä laadullisesta teemahaastattelusta Selviämishoitoaseman sairaanhoitajien kanssa, data-analyysi käsitti teemahaastattelujen sisällön analyysin. Sen jälkeen verrattiin aiemman kirjallisuuden ja haastattelujen vastauksia, joista keskusteltiin Tulkinta ja keskustelu luvussa. Haastattelujen vastaukset muodostivat tutkimuksen tulokset. Tuloksina oli, että alkoholisteilla on laajoja mielenterveysongelmia; masennus on heillä yleisintä. Selviämishoitoaseman sairaanhoitajien mukaan alkoholistien mielenterveyden pääasialliset kartoitusmenetelmät koostuivat keskustelusta ja alkoholistien ulkonäön ja käyttäytymisen havainnoinnista. Selviämishoitoaseman sairaanhoitajien mielestä alkoholistien mielenterveyden kartoitusta on edistettävä sairaalajärjestelmää kehittämällä. Hoitajat halusivat enemmän kyselykaavakkeita mielenterveydestä ja lupaa nähdä psykiatriselta puolelta potilaskertomukset, jotta yhteistyö lisätäkseen sairaaloiden välillä lisääntyisi. Lisäksi he halusivat enemmän yhteistyötä klinikoiden ja terveyskeskusten kanssa, jotta voisivat konsultoida lääkäreitä potilaista ja varata potilaille vastaanottoaikoja jatkohoitopaikkoihin. Selviämishoitoaseman sairaanhoitajat pitivät edelleen tarpeellisena pitkäaikaishoitoa päihtyneille sekä alkoholistien mahdollisuutta hakeutua hoitoon myös päihtyneenä. Siten heidän mielestään voidaan helpottaa alkoholistien mielenterveyden kartoitusta