Liikettä tilassa : Porin kaupunginkirjaston lastenosaston käyttö

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Porin kaupunginkirjaston lastenosaston käyttöä. Tutkimuksessa keskityttiin alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten kirjastonkäyttöön ja heidän ominaisuuksiinsa kirjastonkäyttäjinä. Tutkimuksessa käytettiin metodina triangulaatiota, eli aineiston keräämisessä yhdistettiin kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen menetelmä. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin olinpaikkakartoituksella ja kvalitatiivinen aineisto teemahaastatteluilla. Tutkimuksen otos oli 528 lasta, joista 518:sta kerättiin tietoa olinpaikkakartoituksella ja kymmentä lasta haastateltiin. Tämän lisäksi haastateltiin 2:ta lastenosaston työntekijää. Tutkimusaineisto kerättiin tutkimuskohteena olevassa ympäristössä, pääkirjaston lastenosastolla. Porin kaupunginkirjaston lastenosastoa eniten käyttävä ikäryhmä oli 7-12-vuotiaat lapset. Vilkkainta osastolla oli aikaisin iltapäivästä, ja suosituimmat paikat osastolla olivat tietokoneen ja konsolipelien ääressä. Olinpaikkakartoituksen perusteella suurin osa lapsista käytti tietokoneita ja etsi aineistoa kirjaston kokoelmista. Haastattelutuloksista selvisi, että valtaosa lapsista oli tullut kirjastoon palauttamaan ja lainaamaan aineistoa. Lapset mielsivät kirjaston ensisijaisesti kirjojen paikaksi. Uusista osastolla tarjotuista palveluista huolimatta lainauspalvelut ja kirjat mielletään kirjaston perustehtäväksi, ja ne ovat lasten ensisijainen syy käyttää kirjastoa. Sekä lapset että henkilökunta toivoivat kirjastotilaan joitakin muutoksia. Osasto voisi olla tilavampi ja ajanviettoon tarkoitettuja kalusteita toivottiin enemmän. Henkilökunta haluaisi huomioida tilassaan nykyistä paremmin erilaiset kirjastonkäyttäjät. Porin kaupunginkirjaston lastenosasto on ajan saatossa muuttunut olohuonemaiseksi. Yleisillä kirjastoilla ennustetaan olevan tulevaisuudessa yhä suurempi rooli sosiaalisena tilana, joka ehkäisee syrjäytymistä ja jossa lapsen on turvallista olla.The aim of the study was to map out the use of the children's section in Pori City Library. The research focused on the utilization of library by children and youth under the age of fifteen and their characteristics as library users. The method combined the gathering of quantitative and qualitative data. The quantitative data was acquired by means of observing, and the qualitative data through thematic interviews. The sample of the survey was 528 children, of whom 518 were studied by observing and ten interviewed. Additionally, two workers of the children's section were interviewed. The research data was collected within the environment that was the object of the study, the children's section of the main library. The age group using the children's section the most was children between 7 and 12 years of age. The section was at its busiest early in the afternoon, and the most popular locations in the section were at the computers and at the game consoles. Based on the observing conducted, a majority of the children were using the computers and looking for material in the collections of the library. An analysis of the interviews revealed that most of the children had come to the library to return and borrow material. The children saw the library principally as a place of books. Despite more novel services available at the section, lending services and books are seen as a basic function of the library and they are the most likely reason for children to use the library. Both children and the staff hoped for some changes in the library space. The section could be roomier, and there could be more furniture meant for lounging. The staff would like the space to accommodate different users of the library better than it currently does. The children's section of the Pori City Library has with time come to more resemble a living room. Libraries are predicted to have an ever bigger role as a social space that prevents social exclusion and that is a safe place for a child to be