Ensihoitotyön psyykkinen kuormittavuus ja työssä jaksaminen Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ensihoitajien mielipiteiden perusteella miten ensihoitotyö kuormittaa psyykkisesti ensihoitajia, millaiset keinot auttavat ensihoitajia jaksamaan heidän työssään sekä millä tavoin työnantaja voisi parantaa ensihoitajien hyvinvointia. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä. Kysely suoritettiin Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella. Pelastuslaitokselle lähetettiin pyynnöstä 40 kyselylomaketta. Kyselyyn osallistui 24 ensihoitajaa. Tutkimusaineiston analysointiin käytettiin SPSS- tilastointiohjelmaa. Tulokset on esitetty käyttäen frekvenssejä ja prosentteja. Lisäksi tulosten tarkastelua on selkeytetty erilaisin kuvioin. Kysely sisälsi myös avoimia kysymyksiä, jotka analysoitiin induktiivisesti. Lisäksi näiden kysymysten pohjalta saatuja vastauksia käytettiin suorina lainauksina tulosten esittämisen yhteydessä. Tutkimustulosten mukaan ensihoitotyöntekijöiden merkittävimmät psyykkiset haitalliset kuormitustekijät olivat kiireinen työaika, mahdolliset työaikamuutokset, kilpailutukset, hoitotason testaukset, epävarmuus tulevasta sekä esimiestason toiminta. Ensihoitajat pyrkivät ehkäisemään haitallista työssä kuormittumista ystävien, perheen ja työyhteisön tuella. Harrastukset ja vapaa-aika koettiin myös tärkeiksi. Voimakkaasti esiin nousi lisäkoulutuksen tarve sekä esimiestoiminnan kehittäminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ensihoitajien psyykkiset haitalliset kuormitustekijät ovat ennemminkin työyhteisön sisäisiä ja organisaatiosta johtuvia kuin itse ensihoitotyöstä lähtöisin olevia tekijöitä. Tämä tutkimus tarjoaa työnantajalle mahdollisuuden parantaa ensihoitajien työhyvinvointia hyödyntämällä toiminnassaan tutkimuksessamme ilmenneitä kehitysehdotuksia. Tämän opinnäytetyön perusteella jatkotutkimusehdotuksiksi nousi esiin lisäkoulutuksen tarpeellisuuden arviointi sekä esimiestoiminnan merkitys psyykkisen kuormittavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä.The purpose of this Bachelor’s thesis is to evaluate emergency nurses’ work related mental load, the measures helping them to cope at their work and the employer’s means of improving their work welfare. The research method was an inquiry. We sent 40 questionnaires to Päijät-Häme Fire and Rescue Department at their request and 24 emergency nurses answered the questionnaires. The research data was analysed with SPSS Statistics program. We have presented the results in frequencies and percentages. In addition, we have aimed to clarify the data analyses with graphics. The questionnaire also included open-ended questions, which were analysed inductively. We also quoted some of these answers in the presentation of the results. According to the research data, the main factors causing emergency nurses mental load at their work are busy work shifts, possible changes in working hours, tendering, inspections on the standard of care, uncertainty about the future and the management. The emergency nurses use their friends, family and their work community to lessen the mental load caused by their work. Hobbies and leisure time were also mentioned as important factors. Need for further education and improvements at the management level were strongly emphasized. We can conclude that the factors causing mental strain for emergency nurses at their work are more related to the working community and the organisation as such than the care work itself. This research gives the employer a chance to improve the emergency nurses’ work welfare by making use of the development suggestions presented here. Proposals for further research could be evaluation of the need for further education and evaluation of the role of the management to lessen the mental load at work and to improve work welfare