Turvallisuuden mittariston kehittäminen vähittäiskauppaympäristössä

Kaupan turvallisuus koskettaa meitä kaikkia kuluttajina. Turvattomuuskokemukset voivat yleisimmin olla tuotteen virheestä tai huonosta laadusta johtuvia tai ikävimmillään toisen asiakkaan häiriökäyttäytymisestä johtuvaa. Henkilökunnalle turvattomuutta tuo uhkailu, häirintä ja myymälävarkaudet. Myymälävarkaudet on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, josta jokainen kuluttaja maksaa osuutensa kohonneina hintoina. Onnettomuuksia ja tapaturmia kohtaavat sekä asiakkaat, että henkilökunta. Kaupan turvallisuustoiminnalla pyritäänkin hallitsemaan laajaa riskikenttää. Turvallisuustoiminnalla suojattavia arvoja ovat asiakkaat, henkilökunta, omaisuus, tiedot, ympäristö ja liiketoiminnan jatkuvuus. Tämän kehittämistyön tavoitteena oli kehittää malli turvallisuusmittariston laatimiseksi vähittäiskauppaympäristössä. Mittaristot ovat yksi johtamista tukevista työkaluista. Pyrittäessä tehokkaaseen, taloudelliseen ja ajantasaiseen johtamiseen on tärkeää, että toimenpiteet suunnitellaan tietoon pohjautuen. Tietopohjaisella johtamisella poistetaan epävarmuutta ja nostetaan osumatarkkuutta. Eri turvallisuudenjohtamisjärjestelmissä on perinteisesti keskitytty ”safety”-riskien hallintaan, jolloin ”security”-riskien huomioiminen on jokaisen turvallisuusvastuullisen oman aloitekyvyn varassa. Olen pyrkinyt löytämään tavan kehittää turvallisuusmittariston, jossa ei ole lähtökohtaisesti painotettu mitään yhtä näkökulmaa tai riskialuetta ja aiheutettu siten epätasapainoa. Tavoitteena on luoda jokaisen yrityksen omiin tavoitteisiin, vaatimuksiin ja riskeihin soveltuva mittaristo. Kehittämistehtävä on laadittu konstruktiivisen tutkimuksen keinoin käyttäen asiantuntija- ja kirjallisuuslähteitä. Kirjallisuuslähteinä tutkittiin laajasti erilaisia yleisesti käytettyjä johtamisjärjestelmiä, laatujärjestelmiä ja arviointikriteeristöjä. Näistä pyrittiin löytämään mittaamisen ja mittareiden parhaita käytänteitä. Kirjallisuutta tutkittiin myös turvallisuuden johtamisjärjestelmien näkökulmasta. Turvallisuuden johtamista tukevia järjestelmiä arvioitiin niiden sovellettavuuden kannalta holistiseen turvallisuusjohtamiseen. Asiantuntijahaastatteluilla pyrittiin hahmottamaan turvallisuuden mittaamisen ja mittaustiedon hyödyntämisen haavoittuvuuksia sekä menestystekijöitä. Työn tuloksena on kehitetty turvallisuusmittariston kehittämismalli, joka on riippumaton yksittäisistä mittareista, yrityksen kulttuurista, johtamistavoista tai toiminnan riskeistä. Geneerisellä mallilla pyritään poistamaan sitä heikkoutta, joka kohtaa irrallisena toteutettua mittaristoa. Työn tuloksia on sovellettu kohdeorganisaatiossa mallin testaamiseksi.Developing a security metrics scorecard in retail environment Safety and security in retail touches us all as consumers. The experience of insecurity may be met most commonly in product errors or due to poor quality. More unpleasant experiences can be caused by behavior disorder of another customer. Staff encounters insecurity in many forms like intimidation, harassment and in shoplifting. Shoplifting is a major social problem in which every consumer will pay a contribution with elevated prices. Both customers and staff face different accidents and injuries. Retail security operations are trying to manage a broad risk universe. Security operation has protected values like such as customers, staff, other assets, environment and business continuity. The objective of this study was to create a model for developing a security scorecard in retail environment. The scorecard is a tool to support management decision making. It is important that when aiming for effective, efficient and timely management our decisions should be made on facts. With leading by knowledge uncertainty can be removed and our accuracy increased. Different occupational health and safety systems have traditionally focused on safety risk management and at the same time the management of security risks depends on the initiative of security managers. An attempt was made to find a meaningful way to develop a security scorecard which balances out all perspectives. The goal is to help companies create a scorecard that fits with conforms to their own objectives, demands and risks. The study has been prepared as structural research using expert and literature sources. Literature was studied in a wide range of commonly used management systems, quality systems and criteria of evaluation. The purpose oh this study was to find best practices in scorecards and metrics. Literature was also examined from the perspective of security management systems. Occupational health and safety management systems were evaluated for their applicability to a holistic security management. Expert interviews were conducted for a better understanding of vulnerabilities and success factors for measuring security performance. As a result of this study a model was developed for creating a security scorecard that is independent of corporate culture, management styles, individual metrics or risks. The generic model attempts to prevent the weakness that unconnected scorecards might have. The results of the study have been tested to provide proof of the concept