Kehitysvammaisen työntekijän sosiaalinen integraatio työyhteisöön

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kehitysvammaisten työntekijöiden sosiaalista integraatiota työyhteisöön avotyössä. Aloite tutkimukseen tuli jyväskyläläisestä kehitysvammaisten toimintakeskuksesta. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja aineistölähtöistä sisällönanalyysia. Aineistona oli kuusi haastattelua kahdelta työpaikalta, eräästä oppilaitoksesta ja eräästä päivittäistavarakaupasta. Tutkimukseen haastateltiin kahta kehitysvammaista työntekijää, kahta työtoveria ja kahta esimiestä. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millainen on avotyöntekijän fyysinen työympäristö ja työyhteisön rakenne? 2) Millaista sosiaalista vuorovaikutusta ja tukea työhön sisältyy? 3) Millaista sosiaalista vuorovaikutusta työpaikalla on työn teon ulkopuolella? 4) Millaiset ovat avotyöntekijän omat sosiaaliset taidot ja työmotivaatio? ja 5) Millainen on työyhteisön asenne vammaista avotyöntekijää kohtaan? Kysymyksiä tarkasteltiin haastateltavien kokemusten kautta ja siitä näkökulmasta, miten ne ovat yhteydessä henkilön sosiaaliseen integraatioon. Tutkimuksessa saatiin selville, että kehitysvammaiset avotyöntekijät oli pääsääntöisesti hyväksytty työyhteisöjen jäseniksi. He työskentelivät muusta työyhteisöstä erillään ja vuorovaikutus muun työyhteisön välillä työnteon aikana oli vähäistä. He saivat riittävästi tukea ja ohjausta työhönsä, tuki oli luonteeltaan epävirallista, työtoverisuhteeseen perustuvaa. Tauoilla sosiaalinen vuorovaikutus muun työyhteisön kanssa oli runsasta. Kehitysvammaiset avotyöntekijät eivät kuitenkaan osallistuneet työyhteisön yhteiseen virkistystoimintaan. Avotyöntekijöiden sosiaaliset taidot ja työmotivaatio olivat pääsääntöisesti hyvät. Työyhteisön asenne kehitysvammaisia avotyöntekijöitä kohtaan oli enimmäkseen positiivinen. Avotyöntekijöiden epätasa-arvoinen asema työyhteisöissä näkyi mm. virkistystoiminnasta ulkopuolelle jättämisenä, työstä saatavan korvauksen pienuutena ja vähäisinä mahdollisuuksina vaikuttaa oman työn sisältöön.The aim of the study was to examine how employees with intellectual and developmental disabilities integrate socially in workplaces. The initiative came from a work- and day center for disabled people in Jyväskylä. The study was qualitative and the methods used were a half structured theme interview and inductive analysis of the data. The data consisted of six interviews from two workplaces, from a grocery shop and a school office. The persons interviewed were two employees with intellectual and developmental disabilities, two co-workers and two managers of the workplace. The study focused on five themes: 1) What is the structure of the physical workplace and the work community? 2) What kind of social interaction and support is included in the work? 3) What kind of social interaction takes place during breaks? 4) What kind of social skills and work motivation does the disabled employee have? and 5) What is the attitude of the work community towards the disabled employee? The aim was to study how these themes affected on the social integration of the disabled employee in the work community. The themes were studied on the basis of the experiences of the persons interviewed. The results showed that the disabled employees were mainly accepted in the work community. However, they worked in a room separated from other co-workers, and the interaction with the rest of the work community was exiguous during the work. They were given sufficient support in their work: the support was unofficial and given by co-workers. During breaks from work there was plenty of social interaction with the co-workers. The disabled employees did not participate in the leisure activities of the work community outside work. The social skills and the work motivation of the disabled employees were mainly good. The attitude of the work community towards the disabled employees was mainly positive. Small wages, minimal opportunities to influence on one’s own work and the exclusion from the leisure activities of the work place indicated an unequal position of the disabled employees in the work community