Hankkeilla luodaan edellytyksiä uusille oppimisympäristöille

Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten hankkeilla luodaan edellytyksiä uusille oppimisympäristöille ammattikorkeakoulussa. Tällöin uudella oppimisympäristöllä tarkoitetaan koulutuskäytäntöjä, jotka toteutetaan joko kokonaan tai osittain jollakin muulla tavalla kuin perinteisen luokkaopetuksen varassa. Oppimisympäristöä lähestytään ensisijaisesti fyysisen näkökulman perusteella, jolloin siihen kuuluvat toimintaympäristön rakennukset, tilat, kalusteet ja laitteistot. Kehittämisen taustalla on kuitenkin myös paikallinen näkökulma. Tarkasteltavien kolmen hankkeen avulla luodaan fyysisiä oppimisympäristöjä, siis perustaa ja rakenteita. Vuosina 2005 – 2007 Mikkelin ammattikorkeakoulussa toteutetut, kokonaiskustannuksiltaan n. 5,4 milj. euron kehittämishankkeet ovat laboratorioympäristö- ja verkostoitumishankkeita. Hankkeiden kimmokkeena on ollut täydellistä saneerausta tarvitsevien toimitilakiinteistöjen kehittäminen nykyisiä verkostoitumistarpeita ratkaiseviksi oppimisympäristöiksi. Tällaisissa kehittämishankkeissa haasteen muodostaa se, miten pystytään toteuttamaan hankeen rakenteelliset elementit huomioiden samalla hankkeen integraatio opetukseen. Käsiteltävien hankkeiden kohdalla opetuksen sisällöllinen kehittäminen on tapahtunut pääasiassa rakenteiden valmistumisen jälkeen, joten hankkeiden esittelyssä keskitytään rakenteiden luomiseen ja pohditaan lisäksi niiden alueellista vaikuttavuutta. Kehittämishankkeissa fyysiset toimitilat valmistuivat suunnitelmien mukaisesti. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta näyttää siltä, että uudenlaisten oppimisympäristöjen tuomiin alueellisiin vaikutuksiin päästään hyvän ennakkosuunnittelun, verkostoitumisen ja eripituisten aikajänteiden huomioimisella suunnittelussa. Artikkeli julkaistaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa julkaisussa OSAAMISEN MARKKINOILLA – avauksia ammatillisen opettajan työhön.This article reviews the attempts to create conditions for new learning environments in higher vocational school through research projects. In this context new learning environment denotes teaching practises that rely entirely or partially on implementation beyond the conventional classroom teaching. Mostly my perspective is on physical environment, buildings, spaces, furniture and equipment. I broaden the focus by taking a closer look on regional aspects of the matter. The three projects that are under review create physical learning environments, thus building base and structure for development of teaching practises. These laboratory and networking projects have been executed by Mikkeli University of Applied Sciences on a three-year time scale from 2005 to 2007 and their overall budget was 5.4 million euros. The call for projects was the need to totally renovate premises and at the same time develop them into environments that address the current needs for networking. The research problem still remaining is how to effectively involve teaching practices in the process of building development. In the reviewed projects the physical structures were completed first followed by the development of teaching in a later stage. The empirical experience so far covers the physical environment and its contribution locally and is discussed in this article. The physical structures, however, were completed in schedule. In the perspective of higher vocational school the regional effects of new learning environments are achieved when the actors carefully create preliminary plans, make a point of networking and pay attention to different time spans needed. This article is published in Publications of Jyväskylä University of Applied Sciences, in publication “OSAAMISEN MARKKINOILLA – avauksia ammatillisen opettajan työhön” (IN THE MARKET OF KNOWLEDGE – openings to the work of vocational teacher)